Opinnäytetyön vaiheet ja ohjeet
Opinnäytetyön yleiset kysymykset
Opinnäytetyö amk-tutkinnossa
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. Metropolian ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tekemällä opit suunnittelemaan ja toteuttamaan työelämälähtöisen kehittämistyön, joka perustuu tutkittuun tietoon ja muuhun näyttöön.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan kypsyysnäyte, josta löydät tarkempia ohjeita tämän sivun kohdasta Opinnäytetyön julkaisuvaihe.
Amk-tutkinnon opinnäytetyö on 10 op tai 15 op riippuen tutkinto-ohjelmasta.
Jos tutkinto-ohjelmassasi opinnäytetyö on 10 op, sisältyy opintoihisi seuraavat opinnäytetyöopinnot:
• XX00FU15 Opinnäytetyön valmistelu ja toteutus (5 op)
• XX00FU16 Opinnäytetyön viimeistely, raportointi ja kypsyysnäyte (5 op)
Jos tutkinto-ohjelmassasi opinnäytetyö on 15 op, sisältyy opintoihisi seuraavat opinnäytetyöopinnot:
• XX00EL75 Opinnäytetyön suunnittelu (5 op)
• XX00EL76 Opinnäytetyön toteutus (5 op)
• XX00EL77 Opinnäytetyön raportointi ja kypsyysnäyte (5 op).
Metropolian opinnäytetyöt arvioidaan yhteisten arviointiperusteiden eli -kriteerin avulla. Arviointikriteerit on määritelty erikseen amk-tutkinnon opinnäytetyölle ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle.
Opinnäytetyö tehdään wihi-ohjausjärjestelmässä.
Opinnäytetyö yamk-tutkinnossa
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä pääset kehittämään osaamistasi sekä työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla.
Opinnäytetyöstä kirjoitetaan kypsyysnäyte, josta löydät tarkempia ohjeita tämän sivun kohdasta Opinnäytetyön julkaisuvaihe.
Ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyö on joko 25op tai 30op.
- Jos tutkinto-ohjemassasi opinnäytetyö on 25 op, sisältyy opintoihisi opintojakso XX00GJ97 Opinnäytetyö (25 op).
- Jos tutkinto-ohjemassasi opinnäytetyö on 30 op, sisältyy opintoihisi opintojakso XX00FB87 Opinnäytetyö (30 op).
Metropolian opinnäytetyöt arvioidaan yhteisten arviointiperusteiden eli -kriteerin avulla. Arviointikriteerit on määritelty erikseen amk-tutkinnon opinnäytetyölle ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle.
Opinnäytetyö tehdään wihi-ohjausjärjestelmässä.
Suomenkieliset amk-tutkinto-ohjelmat
Opinnäytetyöraportti kirjoitetaan suomenkielisissä koulutusohjelmissa suomeksi. Opinnäytetyön tekstinohjauksesta vastaa suomen kielen ja viestinnän opettaja.
AMK-opiskelija voi kirjoittaa työnsä muulla kuin suomen kielellä, jos tutkinto-ohjelma antaa siihen luvan.
Kirjallinen hakemus opinnäytetyön kielen muutoksesta tehdään osaamisaluejohtajalle tai muulle tutkinto-ohjelman sopimalle vastuuhenkilölle ennen opinnäytetyön aloittamista. Jos opiskelija kirjoittaa opinnäytetyön muulla kielellä kuin suomeksi, hänen tulee
- osallistua seminaarityöskentelyyn suomen kielellä tai
- esitellä opinnäytetyönsä suomeksi.
Suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä on oltava suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä. Englanninkielisen tiivistelmän kirjoitusta ohjaa englannin kielen opettaja.
Suomenkieliset yamk-tutkinto-ohjelmat
Suomenkielisten tutkinto-ohjelmien YAMK-tutkinnoissa opinnäytetöiden kielestä sovitaan työn ohjaajan kanssa. Opinnäytetyössä tulee olla sekä suomen- että englanninkielinen tiivistelmä.
Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat
Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetyöt tiivistelmineen kirjoitetaan englannin kielellä. Opinnäytetyön tiivistelmä kirjoitetaan englannin kielen lisäksi suomen tai ruotsin kielellä, jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Opinnäytetyön tekstinohjauksesta vastaa englannin kielen ja viestinnän opettaja.
Metropolian opinnäytetyöt arvioidaan yhteisten arviointiperusteiden eli -kriteerin avulla. Arviointikriteerit on määritelty erikseen amk-tutkinnon opinnäytetyölle ja ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyölle.
Opinnäytetyötä ei voida kokonaisuudessaan hyväksilukea AHOT-menettelyn kautta. Tutkinto-ohjelmassa voidaan kuitenkin päättää opinnäytetyön osittaisesta hyväksiluvusta pedagogisena ratkaisuna, jos opinnäytetyön osaamistavoitteet tulevat saavutetuiksi aiemman korkeakoulututkinnon opinnäytetyön ja osaamisen osoittamisen kautta.
Osaamisen osoittamisen tavaksi suositellaan julkaisukelpoisen, ammatillista asiantuntijuutta osoittavan artikkelin kirjoittamista. Lisäksi pitää tehdä kypsyysnäyte.
Opinnäytetyöprosessi voi käynnistyä eri tutkinnoissa eri tavoin, ja työn toteutustavat voivat olla keskenään erilaisia. Kaikissa töissä tulee kuitenkin noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja eettisiä ohjeistuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvän tieteellisen käytännön, tietosuojan ja tekijänoikeuksien huomiointia sekä tekoälyn vastuullista käyttöä.
Katso tarkemmat ohjeet kohdasta Opinnäytetyön ja tutkimuksen etiikka.
Opinnäytetyöhön saat tukea ja ohjausta sekä tutkinnostasi että kielten ja viestinnän opettajilta. Katso tarkemmat tiedot sivulta opinnäytetyön ohjaus.
Tekoälyä voi hyödyntää tukena opinnäytetyön eri vaiheissa, mutta on tärkeää, että käytät sitä läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Älä esitä tekoälyn tuottamaa sisältöä omana tekstinäsi, koska tällainen toiminta on opintovilppiä.
Muista seuraavat asiat:
- Opinnäytetyön tekijänä olet aina vastuussa työn sisällöstä.
- Kerro tekoälyn käytöstä avoimesti ja merkitse lähdetiedot ohjeiden mukaisesti.
- Tarkista tekoälyn antamien tietojen paikkansapitävyys luotettavista lähteistä.
- Huomioi tietosuoja, tekijänoikeudet ja salassapitovelvollisuudet.
- Tutustu käyttämäsi tekoälyohjelman käyttöehtoihin ennen käyttöä.
- TKI-hankkeissa seuraa myös hankekohtaisia tekoälyn käytön periaatteita.
Opinnäytetyö tehdään joissakin tutkinto-ohjelmissa lähtökohtaisesti parityönä. Parityössä lopputuotoksena tulee yksi opinnäytetyö, joka arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Työn laajuus vastaa tällöin kahden tekijän työpanosta ja opinnäyteytön raportissa tekijöiden on osoitettava oman osuutensa opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa (vrt. tieteellinen tutkimusartikkeli).
Parityönä tehtävästä opinnäytetyöstä on siis tärkeää pystyä tunnistamaan ne osuudet, joita kumpikin työn tekijä on tuottanut. Mikäli työn tekijöiden työpanokset eroavat merkittävästi toisistaan, tekijät voivat saada työstä eri arvosanan.
Työnjakoa varten on suositeltavaa, että parityönä tehtävässä opinnäytetyössä laaditaan tekijöiden kanssa kirjallinen sopimus, jossa kuvataan työnjako, aikataulut ja työn tavoitteet. Sopimuksen avulla seurataan prosessin etenemistä ja siinä mahdollisesti esiintyviä haasteita, joita käsitellään ohjauskeskusteluissa. Mikäli prosessi on vaarassa keskeytyä, neuvotellaan siitä osapuolten kesken.
Suositeltavaa on myös, että opiskelijat tuottavat erillisen dokumentin, jossa he reflektoivat tutkimus- ja kehittämistyön sekä oman asiantuntijuuden osaamista ja kykyä kehittää työelämää. Dokumenttia ei liitetä opinnäytetyöraporttiin.
Molemmat opiskelijat laativat tutkintosäännön mukaisesti kypsyysnäytteen erikseen, henkilökohtaisina suorituksina.
Erilaiset amk-opinnäytetyön tekemisen muodot
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on, että kehität ja osoitat valmiutesi soveltaa tietojasi ja taitojasi opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. Metropolian ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opit tekemällä ja toteutat työelämäläheistä kehittämistyötä, joka perustuu tutkittuun tietoon ja muuhun näyttöön.
Kehittämispainotteinen opinnäytetyö tähtää alan konkreettiseen kehittämiseen joko tuotoksen tai työelämän käytäntöjen kautta, usein toiminnallisena opinnäytetyönä. Työ voi olla muodoltaan tuotospainotteinen tai toimintaa kehittävä.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö tuottaa tietoa omalle ammattialalleen tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Työ voidaan tehdä kvantitatiivisella tai kvalitatiivisella lähestymistavalla tai kirjallisuuskatsauksena.
Reflektiivisessä opinnäytetyössä opiskelija tarkastelee ja arvioi kriittisesti omia työ- tai harjoittelukokemuksiaan, soveltaa teoriaa käytäntöön ja osoittaa ammatillista kehittymistä. Työ toteutetaan portfolio- tai päiväkirjapohjaisena ja sisältää perustellun konkreettisen lopputuloksen.
Mallirakenteen eri työmuodoille löydät kohdasta Mallirakenteet erilaisiin amk-opinnäytetöihin.
Yamk-opinnäytetyö
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on, että kehität ja osoitat kykysi soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valitsemiasi menetelmiä työelämän ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen. Samalla vahvistat valmiuttasi itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatyöhön.
Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä tuotat uutta osaamista sekä kehität työelämää ja omaa alaasi innovatiivisella tavalla.
YAMK-opinnäytetyön ohjeet saat omasta tutkinto-ohjelmastasi.
Opinnäytetyön sopimukset ja mallipohjat
Tästä löydät kootusti opinnäytetyön eri vaiheisiin liittyvät sopimukset, lomakkeet, luvat ja mallipohjat. Lisätietoa kunkin lomakkeen käytöstä löydät kuhunkin työvaiheesen liittyvästä kohdasta.
Opinnäytetyön tueksi laaditut mallipohjat
- opinnäytetyön raportointipohja
- opinnäytetyön aineistonhallintasuunnitelma:
- DMPTuuli (valitse Opinnäytetyön DMP -mallipohja) tai
- Opinnäytetyön aineistonhallintasuunnitelma (Word)
Opinnäytetyösopimus
- Opinnäytetyösopimus ohjeineen
- Opinnäytetyösopimuksen muuttamissopimus
- Opinnäytetyön irtisanomisilmoitus
Mallipohjat tutkittaville
- Tutkittavan informointi (sisältää Tutkimuksen tietosuojaselosteen)
- Tutkittavan suostumus
Hakemukset
Opinnäytetyön poistaminen Theseuksesta: Mikäli Metropoliasta valmistunut opiskelija haluaa perustellusta syystä poistaa työnsä Theseuksesta, poistopyyntö tulee tehdä Metropolian kirjastoon kirjasto [at] metropolia.fi (kirjasto[at]metropolia[dot]fi). Opinnäytetyöstä jää kuitenkin kappale Metropolian sähköiseen arkistoon, josta se on saatavilla pyydettäessä.
Tutkimuslupa Metropoliasta
Jos haluat kerätä opinnäytetyötäsi varten aineistoa Metropolian opiskelijoilta tai henkilökunnalta, tarvitset tutkimusluvan Metropolialta:
- Ohjeet tutkimusluvan hakemiseen Metropoliassa (avaa uuden välilehden)
- Tutkimuslupahakemus (avaa uuden välilehden) Metropoliassa tapahtuvaa tiedonkeruuta varten
Suunnitteluvaihe
Opinnäytetyön edistymistä ja valmistumista edesauttaa työn huolellinen suunnittelu ja aikatauluttaminen. Näillä ohjeilla pääset eteenpäin suunnitteluvaiheessa.
Opinnäytetyön aiheen valitsee opiskelija. Aiheen pohdinta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Opinnäytetyön aiheen määrittely, aiheen rajaaminen ja näkökulman valinta vaativat ajattelua ja kypsyttelyä. Aiheen valintaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:
- Mitkä asiat sinua erityisesti kiinnostavat omalla ammattialallasi?
- Mihin oman ammattialasi ilmiöön tai aihepiiriin haluaisit syventyä opinnäytetyössäsi?
- Miten haluaisit kehittää omaa osaamistasi?
- Löytyykö työlle sopiva työelämäkumppani?
Jos opinnäytetyöllä on toimeksiantajana työelämäkumppani, työn aiheen lähtökohtana on jokin toimeksiantajan kehittämistarve. Opinnäytetyön toimeksiantaja voi olla työnantajasi tai muu yhteistyökumppani. Opinnäytetyö voi toteutua myös osana Metropolian TKI-hankkeita.
Huomioi jo aihe-ehdotusta miettiessäsi opinnäytetyöhön liittyvät eettiset ohjeet ja se, että lopullinen opinnäytetyö on julkinen asiakirja, eikä siihen voi sisältyä salassapidettävää aineistoa. Opinnäytetyön arvioini perustuu työn julkiseen versioon.
Jätä ehdotus Wihi-järjestelmässä
Kun opinnäytetyön aihe on löytynyt, hyväksytä aihe omassa tutkinto-ohjelmassasi. Aihe-ehdotus tehdään Wihi-järjestelmään. Täytä aihe-ehdotuslomakkeen tiedot tutkinto-ohjelmasi ohjeiden mukaan. Lomakkeelle kirjataan esimerkiksi:
- opinnäytetyön nimi
- alustava aikataulusuunnitelma (aloitus- ja lopetusajankohta)
- työn sisällön, tavoitteen ja tuloksen kuvaus
- työn toimeksiantajan tiedot, jos työ tehdään yritysyhteistyössä tai hankkeessa.
Tarkempia ohjeita aihe-ehdotuksen tekemisestä Wihi-ohjeissa.
Kun opinnäytetyön aihe on hyväksytty, tutkinto-ohjelma nimeää työllesi ohjaajan ja opinnäytetyön työstäminen Wihissä voi alkaa.
Opinnäytetyön suunnitteluvaiheeseen kuuluu Opinnäytetyön eettiset käytännöt -opintosisällön suoritus Moodlessa. Pääset Moodleen suoraan Wihistä, kun aihe-ehdotuksesi on hyväksytty ja sinulle on nimetty ohjaaja. Tieto Moodlen suorittamisesta näkyy suoraan ohjaajallesi Wihissä.
Opinnäytetyössä hyödynnät lähdekirjallisuutta oman työskentelysi tukena. Lähdekirjallisuutta referoimalla rakennat työllesi tietoperustan, jonka avulla voit suhteuttaa työsi sisältöä aikaisempaan tietoon.
Opinnäytetyön tietoperusta voi rakentua monella eri tavalla. Työn aihe, näkökulma ja toteutustavat vaikuttavat siihen, millä tavoin ja millaisiin lähteisiin perustuen tietoperustaa kannattaa lähteä muodostamaan.
Tiedonhakuun eli lähdekirjallisuuden etsimiseen ja siihen perehtymiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Lähteiden alustavassa kartoittamisessa ja arvioinnissa silmäilevä lukeminen on tärkeä taito: laajasta vaihtoehtojen joukosta tulisi löytää materiaalit, jotka parhaiten tukevat omaa opinnäytetyötäsi.
Opinnäytteen tietoperustan rakentaminen tarkoittaa myös valintojen tekemistä. Aiemman tutkimuksen tuottamaa dokumentoitua materiaalia saattaa olla paljonkin ja samasta asiasta tai aihepiiristä saattaa olla useita erilaisia näkökulmia. Joskus voi käydä niinkin, että saatavilla ei ole suoraan omaan aihettasi käsittelevää kirjallisuutta, vaan sinun pitää soveltaa aikaisempaa tietoa johonkin uuteen kohteeseen. Tarvitaan lähdekriittisyyttä: kykyä tehdä valintoja, rajauksia ja yhdistelyjä juuri omaa työtäsi varten. Olennaista on se, että pystyt arvioimaan lähteiden hyödyllisyyttä, merkityksellisyyttä, relevanssia aiheesi kannalta sekä tarvittaessa myös tuomaan esiin lähteiden heikkouksia.
Hyödynnä kirjaston aineistot ja tiedonhaun tuki
Metropolian kirjasto tarjoaa monipuolisia aineistoja ja tukea tiedonhakuun, jotka auttavat sinua opinnäytetyön tekemisessä.
Aineistot: Kirjaston hakupalvelujen kautta löydät sekä painettuja että sähköisiä kirjoja, tutkimusartikkeleita ja muuta materiaalia kansainvälisistä tietokannoista.
Tiedonhakuoppaat: Kirjaston oppaista saat vinkkejä ja ohjeita lähdekirjallisuuden etsimiseen.
Moodle-kurssit: Voit opiskella tiedonhakua itsenäisesti opinnäytetyön Moodle-kurssien avulla.
Henkilökohtainen ohjaus: Halutessasi voit varata ajan tiedonhaun henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Lisätietoa löydät alakohtaisista tiedonhaun oppaista:
Opinnäytetyöt tehdään tyypillisesti työelämän toimeksiantoina, TKI-hankkeissa tai joissain tapauksissa Metropolian tilaamina töinä. Kaikissa näissä tilanteissa opinnäytetyön tekemisestä laaditaan opinnäytetyösopimus.
Opinnäytetyösopimuksen allekirjoittavat opinnäytetyön tekijä, yhteistyökumppanin edustaja ja opinnäytetyön ohjaaja.
Sopimuksen tekemistä varten on tarjolla valmis lomakepohja tämän sivun kohdassa Opinnäytetyön sopimukset ja mallipohjat.
Jos opinnäytetyösi aineiston kerääminen edellyttää tutkimuslupaa, käynnistä luvan hakuprosessi ohjaajasi ohjeiden mukaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opinnäytesuunnitelmasi on hyväksytty.
Tutkimuslupa Metropoliasta
Jos haluat kerätä opinnäytetyötäsi varten aineistoa Metropolian opiskelijoilta tai henkilökunnalta, tarvitset tutkimusluvan Metropolialta:
- Ohjeet tutkimusluvan hakemiseen Metropoliassa(avaa uuden välilehden)
- Tutkimuslupahakemus(avaa uuden välilehden) Metropoliassa tapahtuvaa tiedonkeruuta varten
Muista jo aiheen valintaa ja opinnäytetyön toteutusta pohtiessasi, että opinnäytetyöt ovat julkisia ja valmiit työt julkaistaan Theseus-tietokannassa. Julkaistavaan opinnäytetyöhön ei voi sisältyä työelämäkumppanin liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa luottamuksellista tietoa tai lain perusteella salassa pidettävää tietoa.
Tämän vuoksi on tärkeää, että suunnittelet opinnäytetyön aiheen ja toteutustavan siten, että julkaistavassa opinnäytetyössä ei tule esille alassa pidettävää tietoa, vaikka tällaista materiaalia olisikin käytettävissäsi opinnäytetyön tekemisen aikana.
Keskustele julkisuuteen liittyvistä asioista ja mahdollisen luottamuksellisen aineiston käsittelystä opinnäytetyöprosessin aikana jo työn suunnitteluvaiheessa ohjaajasi ja mahdollisen opinnäytetyösi toimeksiantajan kanssa.
Mikäli opinnäytetyön tekemiseen liityy tausta-aineistoa, joka on pidettävä salassa, voit sisällyttää sen erilliseen liitteeseen, johon haetaan salassapitoa erillisellä hakemuksella. Katso ohje alta kohdasta Hakemus liitteen salaamiseksi. Huomaa kuitenkin, että salattuun liitteeseen sisällytettyä osuutta ei oteta huomioon opinnäytetyön arvioinnissa.
Mikäli sinulla on perustellusta syystä tarve julkaista työsi Theseuksen sijaan sähköiseen arkistoon, katso ohje alta kohdasta Hakemus poikkeavasta julkaisukanavasta. Huomaa, että poikkeava julkaisukanava ei ole keino salata työhön liittyviä luottamuksellisia tietoja.
Mikäli Metropoliasta valmistunut opiskelija haluaa poistaa perustellusta syystä työnsä Theseuksesta, poistopyyntö tulee tehdä Metropolian kirjastoon kirjasto [at] metropolia.fi (kirjasto[at]metropolia[dot]fi). Opinnäytetyöstä jää kuitenkin kappale Metropolian sähköiseen arkistoon, josta se on saatavilla pyydettäessä.
Opinnäytetyöt ovat julkisia ja niiden arviointi perustuu julkiseen osaan. Mikäli saat työsi aikana käyttöösi tausta-aineistoa, joka on salassapidettävää, voit perustellusta syystä hakea näiden tietojen turvaamiseksi opinnäytetyön liitteen salaamista. Arvioijia sitoo liitteiden osalta vaitiolovelvollisuus. Tätä salassa pidettävää aineistoa ei arvioida eikä arkistoida, joten älä sijoita liitteeseen osioita lopputyöstäsi.
Liitteen salaiseksi julistamisesta haetaan erillisellä lomakkeella, jonka löydät tämän sivun kohdasta Opinnäytetyön sopimukset ja mallipohjat. Hakemus lähetetään pdf-liitteenä sähköpostitse osoitteeseen oppimistoiminta [at] metropolia.fi (oppimistoiminta[at]metropolia[dot]fi) (avautuu uuteen ikkunaan), josta ne ohjataan Jatkuvan oppimisen johtajalle. Varaa aikaa hakemuksen käsittelyyn.
Mikäli perustellusta syystä haet opinnäytetyöllesi salattua liitettä, muista tallentaa nämä hakemukset Wihiin.
Katso ohje opinnäytetyön liitteen salassa pidettäväksi hakemiselle:
1. Metropolia AMK noudattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta (28.1.2004), jonka mukaan opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Salassa pidettävät tiedot tulee jättää opinnäytetyön liitteeksi tausta-aineistoon, ja salattavasta liitteestä tehdään Metropolian Jatkuvan oppimisen johtajan päätös. Kokonaan salaista opinnäytetyötä ei Metropolia AMKssa voi tehdä.
2. Opiskelijan tulee ennen opinnäytetyön hyväksymistä itse hakea opinnäytetyön liitteen salaiseksi päättämistä hakemuksella, jossa on perustelut ja ohjaajien puollot salaukselle. Hakemus osoitetaan Metropolian jatkuvan oppimisen johtajalle sähköpostitse osoitteeseen oppimistoiminta [at] metropolia.fi (oppimistoiminta[at]metropolia[dot]fi)
3. Opiskelijan tulee hakemuksessa perustella, miten salattava liite täyttää julkisuuslain (Julkisuuslaki 21.5.1999/621, 24§) kriteerit salassa pidettävälle asiakirjalle. Pelkkä maininta liikesalaisuudesta ei välttämättä täytä salaamiskriteereitä, joten päätöksen tueksi on kerrottava tarkemmin liike- tai ammattisalaisuuden luonteesta, mahdollisista patentti- ja IPR-oikeuksien hausta, julkistamisen aiheuttamasta mahdollisesta taloudellisesta vahingosta tai kilpailuaseman muutoksesta yritykselle tms.
4. Opiskelijan tulee hakemuksessa tai sen liitteessä tuoda esille opinnäytetyön ohjaajien ja mahdollisen toimeksiantajan (yhteisö/yritys) edustajan kanta salassa pitämisen tarpeelle.
5. Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä ovat mm. asiakirjat, jotka koskevat: - puolustusvoimia, poliisia, tullilaitosta ja rajavartiolaitosta palvelevia keksintöjä, rakenteita, laitteita tai järjestelmiä, taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevia tietoja sisältävät asiakirjalliset tiedot (kohta 5 ja 10) - henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjalliset tiedot (kohta 7) - onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua --- tai sen kehittämistä (kohta 8) - tietoja uhanalaisista eläin- tai kasvilajeista tai arvokkaiden luonnonalueiden suojelusta (kohta 14) - yksityisen, valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön, yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudet (kohta 17 ja 20): Liikesalaisuudelle on ominaista, että sen julkitulo voi tuottaa yritykselle taloudellista tappiota ja aiheuttaa kilpailijoille taloudellista hyötyä. Liikesalaisuuteen sisältyy myös yrityskokemukseen perustuvaa taitoa tiedon hyväksikäytöstä. Liikesalaisuus voi olla myös tekninen salaisuus. Liikesalaisuuksia eivät ole esimerkiksi sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät vain sellaisia tietoja tuotteesta, jotka ilmenevät suoraan valmiista tuotteesta. Ammattisalaisuudella tarkoitetaan enemmän taidollisia salaisuuksia ja liittyy usein työntekijän ammattinsa perusteella saamaan tietoon. Ammattisalaisuudet ovat usein välttämätön osa työntekijän toimintaa. - teknologista taikka muuta kehittämistyötä ja niiden arviointi (kohta 21): Teknologisessa kehittämistyössä kysymys voi olla esimerkiksi tuotteesta, joka voidaan myöhemmin patentoida. - terveystiedot, mukaan lukien potilasasiakirjat (Julkisuuslaki kohta 32; Potilasasiakirja-asetus 298/2009) - tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä, elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan ha
Kun opinnäytetyön aihe on hyväksytty, voit alkaa suunnitella sen toteutusta. Opinnäytetyösuunnitelmaan sisältyvän aineistonhallintasuunnitelman tarkoituksena on hyvän tieteellisen käytännön varmistaminen sekä aineistoista huolehtiminen. Hyvin tehdyt suunnitelmat ohjaavat työskentelyäsi koko opinnäytetyöprosessin ajan.
Opinnäytetyösuunnitelman esimerkkirakenne ja sisältö
Kansilehti
- Käytä opinnäytetyön raportointipohjaa.
Sisältö
- Luo sisällysluettelo
Esimerkkirakenne:
- Johdanto (otsikko voi olla jokin muu kuin Johdanto)
- Opinnäytetyön tietoperusta (kirjoita otsikko kirjoittamasi sisällön mukaan)
- Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet
- Toteutus
- Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus
- Opinnäytetyön vaiheiden aikataulusuunnitelma
Lähteet
- Kirjoita lähdeluettelo raportointiohjeiden mukaisesti suunnitelmassa käyttämistäsi lähteistä.
Liitteet
- Numeroi liitteet.
Liite 1: Aineistonhallintasuunnitelma
Liite 2: esim. Tietosuojaseloste
Liite 3: esim. Aineistonkeruuseen liittyvät välineet (esim. kyselylomake, haastattelurunko)
Liite 4: esim. Toimeksiantajan edellyttämät liitteet tutkimusluvan hakemisen yhteydessä
Opinnäytetyösuunnitelman palauttaminen Wihiin
Palauta opinnäytetyösuunnitelma Wihiin ohjaajan kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi.
Opinnäytetyön ohjaaja hyväksyy opinnäytetyön suunnitelman. Jos opinnäytetyön toteuttamiseen tarvitaan tutkimuslupa, voit hakea tutkimuslupaa ohjaajan ohjeistuksen mukaan, kun opinnäytetyösuunnitelmasi on hyväksytty.
Aineistonhallintasuunnitelma täydentää opinnäytetyön suunnitelmaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että opinnäytetyössä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä.
Aineisto tarkoittaa opinnäytetyötäsi varten kerättyä tai hyödynnettyä materiaalia, johon työsi löydökset ja tulokset perustuvat. Aineisto voi olla esimerkiksi haastattelulla, kyselyllä tai havainnoimalla kerättyä tai sitten valmista aineistoa, kuten arkistot, viralliset tilastot tai uudelleenkäytön mahdollistavat lisensoidut tutkimusaineistot.
Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvaat, mitä aineistoja keräät tai hyödynnät, miten säilytät ja tarvittaessa jaat niitä, mitä lainsäädännöllisiä (mm. tietosuoja) tai sopimuksiin liittyviä asioita aineistoon liittyy ja mitä aineistolle tapahtuu sitten, kun opinnäytetyö valmistuu.
Aineistonhallintasuunnitelman voi tehdä joko DMPTuuli-verkkotyökalulla tai Aineistonhallintasuunnitelman mallipohjaan (Word). Sovi ohjaajasi kanssa käytätkö aineistonhallinnan suunnitteluun DMPTuulia vai Word-mallipohjaa. Linkit mallipohjiin on tämän sivun kohdassa Opinnäytetyön sopimukset ja mallipohjat.
Hyödynnä suunnitelman tekemisessä Opinnäytetyön aineistonhallinnan opasta, josta löytyy myös ohjeet DMPTuulin käyttöön, Opinnäytetyön aineistonhallinta -verkkokurssia ja Opinnäytetyön aineistonhallinta Metropoliassa -toimintaohjetta.
Opinnäytetyön aineistonhallinnan opas -Libguides-palvelussa
Opinnäytetyön aineistonhallinta -verkkokurssi Moodlessa
Toimintaohje: Opinnäytetöiden aineistonhallinta Metropoliassa
Toteutusvaihe
Opinnäytetyön toteutusvaiheeseen kuuluu kehittämisprojektin tai tutkimuksen tekeminen sekä opinnäytetyöraportin kirjoittaminen. Opinnäytetyön toteutuksen tavat ja etenemisjärjestys riippuvat valitsemastasi aiheesta ja menetelmistä. Oman ohjaajan kanssa on hyvä keskustella siitä, miten toteutusvaiheessa on mielekästä edetä ja millaisia välitavoitteita työskentelylle kannattaa asettaa.
Opinnäytetyön kehittämis- tai tutkimustehtävä voi olla luonteeltaan hyvin monenlainen ja sitä myötä myös työskentelytavat ja -menetelmät vaihtelevat.
Tutkimuksellisesti orientoituneessa opinnäytetyössä työskentely jäsentyy yleensä aineiston keräämisen ja analyysin sekä tulosten tulkinnnan kautta.
Jos opinnäytetyön tavoitteena on esimerkiksi tehdä opinnäytetyöskentelyn aikana jokin kehittämisprojekti tai tuottaa jokin produkti, toteutus muotoutuu projektin tai tuotannon työvaiheiden mukaan.
Toteutusvaiheen työskentelyä on yleensä hyvä dokumentoida koko prosessin ajan esimerkiksi työpäiväkirjaan tai muulla työn luonteeseen sopivalla tavalla. Tätä materiaalia voi hyödyntää julkaistavan opinnäytetyöraportin työstämisessä.
Opinnäytetyöraportin kirjoittaminen kannattaa aloittaa suoraan Metropolian mallipohjille, jossa on valmiina mallirakenne työn tekemiseen. Johdanto- ja päätäntälukujen välistä sisältöä voit jäsentää omalle työllesi sopivalla tavalla. Tukea suunnitteluun saat esimerkiksi opinnäytetyön eri muotojen mallirakenteista.
Sisällysluettelorungon suunnittelu auttaa usein jäsentämään opinnäytetyön kokonaisuutta. Tekstin sisältöä voi olla hyödyllistä luonnostella esimerkiksi ajatuskartan tai jonkin muun jäsentelytekniikan avulla, jotta käsiteltävien asioiden keskinäisiä suhteita olisi helpompi hahmottaa.
Opinnäytetyö on kieleltään kirjoitetun yleiskielen normeja noudattavaa asiatekstiä. Pyri kirjoittaessasi selkeyteen ja helppolukuisuuteen.
Opinnäytetöiden ja tutkielmatekstien erityispiirre on tarkka lähdeviittausten merkitseminen. Tekstistä tulee käydä ilmi, mitkä osat siitä perustuvat johonkin tai joihinkin lähteisiin ja mitkä ovat kirjoittajan omaa ajattelua.
Opinnäytetyössä käytettyihin lähteisiin viitataan vakiintuneita merkintätapoja noudattaen. Opinnäytetyöraportin loppuun kootaan lähdeluettelo, johon kirjataan tarkat bibliografiset tiedot kaikista työssä käytetyistä lähteistä.
Lähdeviittauskäytännöissä on alakohtaisia eroja. Saat tarkemmat ohjeet lähdeviitteiden merkitsemisestä ja lähdeluettelon koostamisesata omasta tutkinto-ohjelmastasi.
Tarkista ennen opinnäytetyön arvioitavaksi jättämistä ja julkaisemista, että työ on kielellisesti ja ulkoasultaan huoliteltu.
Opinnäytetyön kieliasun viimeistelyyn on saatavilla tekstinohjausta sekä suomen että englannin kielen opettajalta. Saat tutkinto-ohjelmastasi ohjeet tekstinohjauksen toteutustavoista.
Työn kieliasun tarkistamisessa huomiota kannattaa kiinnittää ainakin yleiskielen normien noudattamiseen (esimerkiksi yhdyssanat, välimerkit ja ison ja pienen alkukirjaimen käyttö), tekstin sujuvuuteen (esimerkiksi virkerakenteiden selkeys, tekstin sidosteisuus ja viittaussuhteet) sekä lähdeviittausmerkintöjen korrektiuteen.
Tarkista myös työn ulkoasuun liittyvät seikat, esimerkiksi:
- kuvien ja taulukoiden esitystavat
- tekstin ja otsikoiden asettuminen sivuille
- sisällysluettelon ulkoasu
- nimiösivun ja tiivistelmien yksityiskohdat
- lähdeluettelon muotoilut
- liitteiden esitystavat.
Theseus-tietokannassa julkaistavien opinnäytetöiden tulee noudattaa saavutettavuusvaatimuksia. Opinnäytetyön Word-mallipohjassa saavutettavuuden kannalta tärkeät perusasiat on valmiiksi toteutettu (esimerkiksi kappaletyylit eri otsikikkotasoille).
Muista lisäksi tehdä kuville vaihtoehtoiset tekstit ja määritellä asiakirjan ominaisuudet opinnäytetyön mallipohjan ohjeissa kuvatulla tavalla.
Mallipohjassa on ohjeet myös dokumentin saavutettavuustarkistuksen tekemiseen tekstinkäsittelyohjelmassa. Tallenna tarkistettu työ saavutettavaksi pdf-tiedostoksi julkaisemista varten.
Opinnäytetyötä varten on saatavilla saavutettavassa muodossa olevat mallipohjat, jossa eri rakenne-elementeille ja niiden esitystavoille on valmiiksi määritellyt ulkoasutyylit.
Löydät mallipohjat tämän sivun kohdasta Opinnäytetyön sopimukset ja mallipohjat.
Tutkinto-ohjelmilla voi tarkennettuja ohjeita tietyn alan erityistarpeista ja esitystavoista. Lisätietoa näistä saat ohjaajaltasi.
Julkaisuvaihe
Valmis opinnäytetyö jätetään arvioitavaksi tutkinto-ohjelmaan ja hyväksytty opinnäytetyö tallennetaan Theseus-tietokantaan (avaa uuden välilehden).
Kaikki AMK- ja YAMK-tutkintojen opinnäytetyöt tarkastetaan Turnitin-palvelussa ennen työn arviointia ja julkaisemista. Turnitin on plagiaatintunnistusohjelma, joka vertaa tekstiäsi aiemmin julkaistuihin teksteihin. Alkuperän tarkastus tehdään Wihi-järjestelmän kautta. Saat tutkinto-ohjelmastasi ohjeet alkuperätarkastuksen tekemisestä.
Turnitin-tarkastusraportin avulla voidaan arvioida opinnäytetyön alkuperäisyyttä. Turnitin-järjestelmä tunnistaa kohtia, joissa tekstin sisältö vastaa jonkin vertailulähteen sisältöä.
Tee alkuperän tarkastus opinnäytetyösi julkaistavalle versiolle. Tarkastukseen ei siis pidä viedä työn salassa pidettävää tausta-aineistoa (esim. henkilö- ja potilastiedot tai liikesalaisuudet).
Jätä valmis opinnäytetyö arvioitavaksi tutkinto-ohjelmasi ohjeistuksen ja aikataulun mukaan.
Opinnäytetyön arvioi vähintään kaksi arvioijaa: opinnäytetyön ohjaaja ja toinen, ohjausprosessin ulkopuolinen arvioija.
Opinnäytetyön arvioinnissa otetaan huomioon koko opinnäytetyöprosessi. Arvioinnin kohteena ovat
- ammattialakohtainen osaaminen ja kehittäminen
- käytetyt menetelmät ja saadut tulokset
- viestinnällinen ja ilmaisullinen osaaminen.
Opinnäytetyöhön kuuluvan kirjallisen osan eli opinnäytetyöraportin arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn asiasisältöön, kielenkäyttöön ja ulkoasuun.
- Katso amk-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit.
- Katso yamk-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit.
Opinnäytetyöstä annetaan numeerinen arvosana. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa. Opinnäytetyöstä annetaan lisäksi kirjallinen arviointi.
Opinnäytetyölle annetusta arvosanasta voi tehdä oikaisupyynnön Metropolian tutkintosäännössä määritellyn prosessin mukaisesti 14 päivän kuluessa arvioinnin vastaanottamisesta.
Opinnäytetyöhön sisältyy kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opiskeltavaan alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan koulusivistyskieli määrittää kypsyysnäytteen kielen, jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kieli kuin suomi tai ruotsi, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa suomeksi ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi.
Kypsyysnäytteen kielen arvioi kielenopettaja ja asiasisällön opinnäytetyön ohjaaja. Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkinto-ohjelman aikataulun mukaan.
Katso tarkemmat ohjeet sivulta Kypsyynäyte.
Metropolia AMK noudattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta (28.1.2004), jonka mukaan opinnäytetyöt ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Julkisuus perustuu julkisuuslakiin (621/1999), jota ammattikorkeakoulun on noudatettava kaikessa toiminnassaan. Opinnäytetyön julkisuus tarkoittaa, että ammattikorkeakoulun on pyynnöstä annettava opinnäytetyö nähtäväksi kenelle tahansa sitä pyytävälle.
Opinnäytetyöt julkaistaan Theseus-tietokannassa. Tallenna opinnäytetyö Theseukseen, kun olet saanut ohjaajalta julkaisuluvan opinnäytetyöllesi.
- Metropolian kirjaston Theseus-ohjeet LibGuides-sivustolla
- Opinnäytetyön tallentamisen ohjeet Theseus-tallennusivulla
Wihissä ohjatut ja valmistuneet opinnäytetyöt siirtyvät suoraan Metropolian sähköiseen arkistoon. Arkistointia varten opiskelijan tulee tallentaa Wihiin seuraavat dokumentit pdf-muodossa:
- lopullinen opinnäytetyödokumentti sekä
- seuraavat dokumentit, mikäli niitä työhön liittyy: opinnäytetyösopimus, hakemus poikkeavasta julkaisukanavasta, hakemus liitteen salaiseksi julistamisesta.
Opinnäytetöiden siirtyessä suoraan sähköiseen arkistoon, ei opinnäytetöitä tule enää toimittaa kirjastolle arkistoitavaksi.
Muita kuin edellä mainittuja dokumentteja ei siirretä sähköiseen arkistoon, mutta ne säilyvät Wihissä 12 kuukautta työn arkistoinnin jälkeen, jonka jälkeen ne poistetaan automaattisesti.
Mallirakenteet erilaisiin amk-opinnäytetöiden muotoihin
Tuotospainotteisessa opinnäytetyössä pyritään alan konkreettiseen kehittämiseen oman tai yhteistyössä tapahtuvan toiminnan kautta. Työn pääpaino voi olla konkreettisen tuotoksen kehittämisessä tai työelämän käytäntöjen ja toimintojen kehittämisessä. Tämäntyyppisiä opinnäytetöitä kutsutaankin usein myös toiminnallisiksi opinnäytetöiksi.
Työssä syntyy kirjallisen raportin lisäksi tuotos, joka raportoidaan osana kirjallista työtä. Tuotos voi olla tuote, tekninen laite, palvelu, tapahtuma, konsepti, järjestelmä, mallinnus, ohjeistus, teos, menetelmä tai muu konkreettinen ratkaisu työelämälähtöiseen kehittämistehtävään.
Tuotospainotteisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne:
Johdanto:
- Työn tausta, tarkoitus, tavoitteet ja niiden perustelu
- Ajankohtaisuus/tärkeys ja yhteys ammattialaan
Tietoperusta:
- Valitun aiheen taustoittaminen alan ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden avulla
Käytetyt menetelmät ja työprosessin kuvaus:
- Valittujen menetelmien raportointi ja valinnan perustelu
- Työprosessin kuvaus
Tuotos:
- Syntyneen tuotoksen ja sen keskeisten piirteiden kuvaaminen
Johtopäätökset:
- Tuotoksen arviointi suhteessa tietoperustaan ja sen merkitys/käytännön hyödyt
- Työn rajoitteiden, luotettavuuden ja eettisyyden kriittinen arviointi
- Opinnäytetyön jatkokehitysehdotukset
Tuotos tai sen dokumentaatio laitetaan työn liitteeksi.
Toimintaa kehittävässä opinnäytetyössä kehität oman ammattialasi toimintaa osallistumalla jonkin organisaation kehittämisprosessiin tai vastaamalla itsenäisesti kehittämisprosessin suunnittelusta ja toimeenpanosta. Työn lopputuloksena syntyy kuvaus kehittämisprosessista ja toiminnan kehittämisehdotuksia tai uusi tapa toimia.
Toimintaa kehittävän opinnäytetyön ohjeellinen rakenne:
Johdanto:
- Työn tausta, tarkoitus, tavoitteet ja niiden perustelu
- Ajankohtaisuus/tärkeys ja yhteys ammattialaan
Tietoperusta:
- Valitun aiheen taustoittaminen alan ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden avulla
Käytetyt menetelmät ja työprosessin kuvaus:
- Valittujen menetelmien raportointi ja valinnan perustelu
- Työprosessin kuvaus
Kehittämisprosessin kuvaus:
- Kuvataan systemaattisesti kehittämisprosessin suunnittelu ja toteutus sekä sen pohjalta syntyneet uudet toimintatavat/ehdotukset uusiksi toimintatavoiksi
Johtopäätökset:
- Kehittämisprosessin tulosten merkitys suhteessa tietoperustaan ja merkitys alalle/kohdeorganisaatiolle
- Työn rajoitteiden, luotettavuuden ja eettisyyden kriittinen arviointi
- Opinnäytetyön jatkokehitysehdotukset
Tutkimuksellista opinnäytetyötä tehdessäsi laadit tutkimussuunnitelman, asetat ja rajaat työllesi tutkimustehtävän tai tutkimusongelman sekä valitset tämän ratkaisemiseen sopivat tutkimusmenetelmät (kvantitatiivinen tai kvalitatiivinen).
Opinnäytetyössäsi raportoit omaa toimintaasi ja rooliasi osana tutkimusprosessia läpinäkyvästi. Esittelet tulokset sekä reflektoit näitä suhteessa ammatti- ja tutkimuskirjallisuuteen.
Toteutat opinnäytetyösi tutkimuseettisiä sekä tutkimuksen luotettavuuden näkökohdat huomioiden.
Tutkimuksellisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne:
Johdanto
- Työn tausta, aiheen ajankohtaisuus/tärkeys ja lähtökohdat
- Työn tarkoitus ja tutkimusongelman/tehtävän asettaminen. Tutkimuskysymysten/tavoitteiden ja mahdollisten hypoteesien esittely omassa alaluvussaan.
Tietoperusta
- Valitun aiheen taustoittaminen ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden perusteella
Käytetyt menetelmät
- Opinnäytetyön lähestymistavan (laadullinen, määrällinen tai monimenetelmäinen tutkimus) ja käytettyjen otanta-, aineistonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmien kuvaus ja perustelu menetelmäkirjallisuutta hyödyntäen.
- Menetelmien esittely, käytön raportointi ja perustelu.
- Tutkimuksellisessa opinnäytetyössä käytettävät aineistot voivat olla laadullisia (esim. dokumentit, haastattelut, kuvatallenteet, havainnoinnit, päiväkirja-aineisto) tai määrällisiä (esim. kyselylomake).
- Opiskelija analysoi itse keräämänsä tutkimusaineiston tarkoituksenmukaisia analyysimenetelmiä hyödyntäen.
Tulokset
- Systemaattisesti etenevä tulososio, jossa vastataan opinnäytetyössä esitettyyn tutkimustehtävään/tutkimusongelmaan.
- Tulokset raportoidaan lähestymistavalle ja valitulle aineistonanalyysi-menetelmälle tarkoituksenmukaisella tavalla
Johtopäätökset
- Opinnäytetyön tulosten reflektointi suhteessa ammatti- ja tutkimuskirjallisuuteen.
- Saatujen tulosten perusteella esitettävät johtopäätökset.
- Mahdollisten jatkotutkimusaiheiden esittely.
- Työn rajoitteiden, luotettavuuden ja eettisyyden arviointi.
- Pohdinta tai keskustelu.
Kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jonka avulla kerätään ja analysoidaan olemassa olevaa tietoa tietystä aiheesta. Tämä tieto voidaan kerätä erilaisista lähteistä, kuten tieteellisistä artikkeleista, kirjoista, lehdistä, pro graduista tai arkistomateriaaleista.
Kirjallisuuskatsaus ei ole vain kirjallisuuden listaus, referaatti tai tiivistelmä. Kirjallisuus-katsauksen teko on järjestelmällistä ja kriittistä kirjallisuuden keräämistä ja analysointia perustellusti etukäteen muotoillun tutkimuskysymyksen avulla.
Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan rakentaa, arvioida ja kehittää teoriaa, luoda kokonais-kuvaa tietystä aiheesta, tunnistaa ongelmia ja kuvata teoriankehitystä. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä kirjallisuuskatsauksen tavoite voi olla kokonaiskuvan hahmottaminen tietystä aiheesta esimerkiksi toimeksiantajaa tai hanketta varten.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyt kirjallisuuskatsaukset ovat tyypillisesti joko kuvailevia kirjallisuuskatsauksia tai systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.
Kirjallisuuskatsauksessa sovelletaan tutkimuksellisen työn ohjeellista rakennetta:
Johdanto:
- Työn tausta, aiheen ajankohtaisuus/tärkeys ja lähtökohdat
- Työn tarkoitus ja tutkimusongelman/tehtävän asettaminen.
- Tutkimuskysymysten/tavoitteiden ja mahdollisten hypoteesien esittely omassa alaluvussaan.
Tietoperusta:
- Valitun aiheen taustoittaminen ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden perusteella
Käytetyt menetelmät:
- Käytetyn aineiston kuvaus ja käytettyjen otanta-, aineistonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmien kuvaus ja perustelu menetelmäkirjallisuutta hyödyntäen
- Menetelmien esittely, käytön raportointi ja perustelu.
Tulokset:
- Systemaattisesti etenevä tulososio, jossa vastataan opinnäytetyössä esitettyyn tutkimustehtävään/tutkimusongelmaan.
- Tulokset raportoidaan lähestymistavalle ja valitulle aineistonanalyysi-menetelmälle tarkoituksenmukaisella tavalla.
Johtopäätökset:
- Opinnäytetyön tulosten reflektointi suhteessa ammatti- ja tutkimuskirjallisuuteen.
- Saatujen tulosten perusteella esitettävät johtopäätökset.
- Mahdollisten jatkotutkimusaiheiden esittely.
- Työn rajoitteiden, luotettavuuden ja eettisyyden arviointi.
- Pohdinta tai keskustelu.
Porftoliopohjaisessa opinnäytetyössä kokoat reflektiivisesti dokumentoidun portfolion näyttönä osaamisestaan tai ammatillisesta asiantuntemuksestaan. Näyttö voi koostua esimerkiksi valikoimasta taiteellisia tai ammatillisia tuotoksia, tapausesimerkkejä ja niiden analyysejä.
Opinnäytetyö sisältää esimerkiksi kuvauksen asiakastapauksesta tai käytännön kehittymis- tai kehittämisprosessista, projektituloksia tai kokoelman audiovisuaalisia tai digitaalisia julkaisuja tai reflektiivisiä kirjoituksia.
Portfoliopohjainen opinnäytetyö sopii erityisesti luovaan työskentelyyn ja ammatillisen asiantuntijuuden vahvistamiseen intensiivijaksoilla.
Portfoliomuotoisen (PORT) opinnäyten ohjeellinen rakenne:
Johdanto
- Tietoperusta
- Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset/kehittämistehtävät
- Portfolion kokoava teema ja lähtökohdat: kuvaa, mihin työelämän kehittämistarpeeseen portfolio vastaa ja miksi portfoliomuoto on valittu.
Portfolion aineistonkeruu ja aineistonhallinta
• Kuvas siitä, millaisia aineistoja portfoliossa käytetään (esim. työnäytteet, palautteet, tuotokset).
• Kuvas siitä, miten aineistot on kerätty (menetelmät, ajankohdat, osallistujat, sidosryhmät).
• Perustelut sille, miten tietosuoja, anonymisointi ja aineiston säilytys/arkistointi on toteutettu koko prosessin ajan.
Työnäytteiden ja tuotosten esittely
• Esittele jokainen tuotoksesi/kehittämistehtäväsi omassa alaluvussaan seuraavalla rakenteella:
a) Kuvaus: Mikä oli kehittämiskohde, projekti tai tuotos?
b) Tulokset: Millainen konkreettinen lopputulos syntyi?
c) Saatu palaute: Millaista palautetta, arviointeja tai vastaanottoa tuotos sai (esim. kollegat, asiakkaat, työyhteisö)?
d) Itsereflektio ja oppiminen: Mitä kehittämis-/projektiprosessi opetti, miten osaamisesi kehittyi, millaisia havaintoja/muutoksia syntyi?
Esimerkkejä työnäytteistä:
- Kehittämistehtävä: (esim. potilasohjausmateriaali)
- Työyhteisön kehittämisprojekti: (esim. toimintamallin uudistus)
- Julkinen tuotos: (esim. posteri, blogikirjoitus)
Reflektiivinen analyysi portfoliosta kokonaisuutena
- Kuvaa, miten valitsemasi teema kokoaa yhteen portfolion eri osat ja työnäytteet.
- Pohdi, millaista kehittämishyötyä työlläsi oli työelämälle ja mitä itse olet oppinut.
- Voit käyttää sisältöanalyysiä tai muuta soveltuvaa analyysitapaa koko portfolion ammatillisen kehittymisen ja vaikuttavuuden arviointiin.
Päiväkirjapohjaisessa opinnäytetyössä kirjoitat työ- tai harjoitteluympäristöstä tavoitteellisesti reflektiivistä päiväkirjaa vähintään 8–10 viikon ajan. Työ soveltuu parhaiten autenttisessa työelämäyhteydessä tehtäväksi ja ammatillisen tai taiteellisen itsereflektion välineeksi.
Reflektiivinen raportointi toteutuu systemaattisesti raportointimallin mukaisesti, jotta sisältöalueista on mahdollista tehdä lopulta koontia. Voit luoda raportointimallin esimerkiksi tutkimuskysymysten pohjalta.
Päivittäiset (työvuorokohtaiset) merkinnät vedetään yhteen viikkotasolla, viikkotasoiset koonnit alkavat muodostaa opinnäytetyön aineistoa. Kun sovittu ajanjakso päättyy, viikkokohtaisista merkinnöistä johdetaan esim. sisällönanalyysin tai teemoittelun avulla opinnäytetyön tulokset ja päätelmät.
Julkaistava opinnäytetyö ei sisällä päiväkohtaisia merkintöjä, vaan ainoastaan viikkotasoisista koonneista johdetut tulokset. Päiväkirja-aineistosta voidaan nostaa tarpeen mukaan esimerkkejä havainnollistamaan tuloksia.
Päiväkirjapohjainen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne:
Johdanto
- Työn tarkoitus, tavoite ja opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset/ongelmat/kehittämistehtävät
Tietoperusta
- Valitun aiheen taustoittaminen alan ammatti- ja tutkimuskirjallisuuden avulla
- Sisältää myös järjestelmällisen tiedonhaun kuvauksen
Lähtötilanteen kuvaus
- Toimintaympäristö ja tarvittaessa sidosryhmät
Oma ammatillinen työnkuva ja oma osaaminen
Menetelmälliset lähtökohdat
- Päiväkirjapohjainen opinnäytetyö
- Aineistonhallinta
- Aineistonkeruu
- Kerätyn aineiston reflektiivinen raportointi valitun analyysin (teema-analyysi, sisällönanalyysi, luokittelu tms) avulla.
Tulokset
- Synteesi tuloksista vs tarkoitus, tavoite, ohjaavat kysymykset/ongelmat/kehittämistehtävät
Pohdinta
- Tulosten tarkastelu (suhteessa johdantoon, tietoperustaan, työn tarkoitukseen, tavoitteeseen ja opinnäytetyötä ohjaaviin kysymyksiin/ongelmiin/kehittämistehtäviin)
- Eettisyys
- Luotettavuus
- Johtopäätökset
Artikkelimuotoisella opinnäytetyöllä tarkoitetaan opinnäytetyötä, joka sisältää sekä artikkelin tai artikkelien kirjoittamisen ja Theseuksessa julkaistavan yhteenveto-osan. Artikkelimuotoisia opinnäytetöitä tehdään pääsääntöisesti vain ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa (YAMK).
Artikkelimuotoisen opinnäytetyön kirjoittamisesta on sovittava yhdessä opiskelijan, toimeksiantajan ja ohjaajan kanssa opinnäytetyöprosessin alussa. Artikkelimuotoinen opinnäytetyö soveltuu erityisesti silloin, kun opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja ammattialaa kiinnostava.
Kypsyysnäyte ja opinnäytetyön arviointi tapahtuu artikkelimuotoisessa opinnäytetöissä yleisten ohjeiden mukaisesti.
Artikkelimuodot ja kirjoittaminen
Artikkeli/t voi olla tyypiltään joko tieteellinen artikkeli tai asiantuntija-artikkeli (ammatillinen artikkeli).
Tieteellinen artikkeli julkaistaan JUFO –luokitellussa tieteellisessä lehdessä.
Ammatillinen artikkeli julkaistaan alan vakiintuneessa lehdessä tai ammattilaisille suunnattuna toimitettuna asiantuntijablogina. Julkaisukanava ja julkaisujen määrä sovitaan yhdessä ohjaajan kanssa.
Artikkeli kirjoitetaan yhteistyössä ohjaajan kanssa.
Artikkelin käsikirjoituksessa noudatetaan sen lehden kirjoitusohjeita, johon artikkeli on suunniteltu lähetettävän arvioitavaksi ja julkaistavaksi. Jos opinnäytetyössä on useampia eri artikkeleita, niiden tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Artikkelit hyväksytään opinnäytetyön osaksi siinä vaiheessa, kun artikkelikäsikirjoitus/-kirjoitukset on lähetetty julkaisuprosessiin. Tavoitteena on julkaisukelpoinen artikkelin käsikirjoitus, ei lopullinen julkaisupäätös.
Yhteenveto-osa kirjoitetaan Metropolian opinnäytetyön pohjaan ja se julkaistaan Theseuksessa. Yhteenveto-osa mukailee perinteistä opinnäytetyöraporttia. Yhteenveto-osa osoittaa opiskelijan laajaa perehtyneisyyttä aiheeseen ja sisältää artikkelikäsikirjoitusta laajemman taustan (teoreettinen viitekehys).
Tuloksia ei yleensä kuvata, koska artikkelissa julkaistavien analyysien ja tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Jos artikkeleita on useampia, yhteenveto-osassa esitellään (toteutusprosessi), miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat.
Artikkelikäsikirjoitusta ei liitetä yhteenveto-osaan julkaistavaksi Theseuksessa, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Jos artikkeli/t on julkaistu ennen yhteenvedon valmistumista, voidaan julkaisun kustantajalta hakea lupaa artikkelin rinnakkaisjulkaisuun, jolloin sen voi liittää osaksi yhteenveto-osaa.
Artikkelimuotoisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne:
Johdanto
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
Tietoperusta
Toteutusprosessi
Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys
Johtopäätökset ja pohdinta
Artikkelimuotoisen opinnäytetyön arviointi muodostuu sekä artikkelista/artikkelikäsikirjoituksesta että yhteenveto-osasta. Jos artikkeleissa on useampi kirjoittaja, on jokaisen opinnäytetyön tekijän selkeästi esitettävä oma osuus artikkelin ja yhteenveto-osan kirjoittamisprosessissa.