Opiskeluohjeet
1§ Johdanto
Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n (jäljempänä ”Metropolia”) opiskeluohjeilla annetaan tutkintosääntöä täydentäviä määräyksiä ja ohjeita Metropoliassa suoritettavien tutkintoon johtavien opintojen suorittamiseen sekä soveltuvin osin myös avoimen ammattikorkeakoulun, täydennyskoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja muiden vastaavien opintojen sekä tilauskoulutuksella annettavien opintojen suorittamiseen.
Opiskeluohjeet hyväksyy Metropolian korkeakouluopetuksesta ja jatkuvasta oppimisesta vastaava johtaja (myöhemmin: oppimisesta vastaava johtaja). Opiskeluohjeita täydennetään tarkentavilla ohjeilla, joiden valmistelusta ja päivittämisestä vastaavat osaamisalueet opiskelija- ja hakupalveluiden kanssa ja ne hyväksyy oppimisesta vastaava johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö.
2 § Avoin ammattikorkeakouluopetus
Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena voidaan suorittaa ammattikorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia ajallisesti ja sisällöllisesti rajattuja ammattikorkeakoulun erikseen määrittelemiä opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja, jotka kuuluvat ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon mukaan lukien opinnäytetyö. Avoimessa ammattikorkeakoulussa tarjonnasta vastaa oppimisesta vastaava johtaja tai hänen määräämänsä henkilö. Avoimen tarjonnasta päättää osaamisaluejohtaja.
Metropolian läsnä olevaksi ilmoittautuneet tutkinto-opiskelijat eivät voi osallistua Metropolian avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Poikkeuksena tähän ovat avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista tutkinto-opiskelijaksi siirtyneet opiskelijat, ammattipätevyyden tunnustamiseen tai ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen liittyviä opintoja suorittava opiskelijat, joilla opinnot voivat mennä päällekkäin, mikäli opiskelijalla on vielä kesken avoimen väylässä aloitettu opintojakso sekä tutkintoon johtavan koulutuksen valintakursseja suorittavat opiskelijat
Opiskelijat Metropolian järjestämään avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin otetaan yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä, edellyttäen, että opiskelija täyttää mahdollisesti määritellyt etukäteisvaatimukset. Mikäli opintojen osalta käytetään muuta valintakriteeriä, tämä kuvataan opintokuvauksen yhteydessä.
Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopintoihin hakeneet voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen ennalta ilmoitettujen valintakriteerien perusteella. Valintakriteereistä päättää tutkintovastaava. Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin opiskelleet kyseisiä väyläopintoja Metropoliassa. Väyläopintoihin valittaessa voidaan poiketa ilmoittautumisjärjestyksestä tällä perusteella.
Jos opiskelija hakee AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen toisen asteen väyläopintojen perusteella, hänellä tulee olla hakiessaan tutkintoon johtavaan koulutukseen väyläopinnot ja toisen asteen tutkinto tai lukion oppimäärä suoritettuna.
Avoimen ammattikorkeakoulun YAMK-väyläopinnoissa ei vaadita AMK-tutkinnon jälkeistä työkokemusta. Jos väyläopiskelija hakee myöhemmin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, häneltä vaaditaan hakukelpoisuuden antavan tutkinnon, tai suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeen vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoululain 25 §:n ja Metropolian valintaperusteiden mukaisesti.
3 § Erikoistumiskoulutus
Erikoistumiskoulutus on ammattikorkeakoululain 11 §:n mukaista ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää koulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen saavuttaneille henkilöille. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus. Erikoistumiskoulutuksen toteuttamisesta päättää oppimisesta vastaava johtaja osaamisaluejohtajan esityksestä.
Metropolian järjestämissä erikoistumiskoulutuksissa noudatetaan samoja koulutuksen ja opiskelun periaatteita ja ohjeita kuin tutkintokoulutuksessa. Erikoistumiskoulutukseen osallistuvalla opiskelijalla on käytettävissään samat Metropolian opiskelijapalvelut kuin tutkinto-opiskelijalla. Ammattikorkeakoulujen keskinäinen suunnitteluryhmä valmistelee valintaperuste- ja aikatauluesitykset sekä suunnittelee erikoistumiskoulutusten haun toteuttamisen. Oppimisesta vastaava johtaja päättää Metropolian opiskelijavalinnan perusteista erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilön esittelemän suunnitteluryhmän valintaperuste-esityksen perusteella. Haku- ja opiskelijavalintaprosessi toteutetaan erikoistumiskoulutuksen vastuuhenkilön toimesta opiskelija- ja hakijapalveluiden tukemana.
4 § Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille
Maahanmuuttajille suunnatun maksuttoman ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus on laajuudeltaan 30 opintopistettä ja koulutuksen suorittaneille opiskelijoille myönnetään todistus. Opiskelijoilla ei ole poissaolo-oikeutta ammattikorkeakouluopintoihin valmentavasta koulutuksesta.
Maahanmuuttajille suunnatun ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen toteuttamisesta päättää oppimisesta vastaava johtaja osaamisaluejohtajan esityksestä. Opiskelija- ja hakijapalvelut koordinoivat haku- ja opiskelijavalintaprosessia yhteistyössä valmentavien koulutusten yhteyshenkilöiden kanssa.
5 § Täydennyskoulutus
Metropolia voi järjestää edellisten lisäksi myös muuta erikseen toteutettavaa täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta varten laaditaan erikseen sopimus tilaajan ja koulutuksen toteuttajan kanssa. Metropolian järjestämään täydennyskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan näitä opiskeluohjeita soveltuvin osin.
6 § Yhteistyöopinnot kotimaisen korkeakoulun kanssa
Metropolia voi tehdä opetusyhteistyösopimuksia toisen kotimaisen korkeakoulun kanssa (ns. ristiinopiskelu). Opetusyhteistyö voi perustua yhteen tai useampaan ristiinopiskeluverkostoon.
Yhteistyön kohderyhmään kuuluvat opiskelijat voivat ilmoittautua verkoston toisen korkeakoulun (kohdekorkeakoulu) opintoihin opintotietojärjestelmässä (ristiinopiskelun palveluväylän kautta) tai muuten verkostossa sovitulla tavalla ilmoittautumisaikana. Opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnä olevaksi kotikorkeakoulussa suorittamiensa opintojen aikana. Opiskelijan tulee sopia opintojen suorittamisesta kotikorkeakoulunsa tutkinto-ohjelman kanssa ennen ilmoittautumista.
Kohdekorkeakoulun hyväksyessä opiskelijan ilmoittautumisen, tälle muodostuu automaattisesti opiskeluoikeus kohdekorkeakouluun kyseisten opintojen suorittamiseksi. Kohdekorkeakoulun opiskelijalle tämän suorittamista opinnoista kirjaama arvosana siirtyy ristiinopiskelun palveluväylän kautta automaattisesti kotikorkeakoulun opiskeluoikeudelle.
Ristiinopiskelussa noudatetaan opinnon järjestävän korkeakoulun ohjeita ja sääntöjä.
7 § Ilmoittautuminen läsnä tai poissa olevaksi opiskelijaksi
Tutkintosäännössä on yleiset säännökset koskien opiskelijoiden opiskelupaikan vastaanottamista sekä läsnä tai poissa olevaksi ilmoittautumista.
Opiskelijaksi hyväksytyn, joka ottaa vastaan opiskelupaikan, tulee ilmoittautua Metropolian ohjeiden mukaisesti, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opintojaan jatkavan tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi 1.–31.5. välisenä aikana Metropolian ohjeiden mukaisesti. Opiskelija voi muuttaa kevätlukukaudelle tekemäänsä ilmoittautumista ajalla 1.8.–15.12. Kevätlukukaudella alkavassa koulutuksessa aloittava opiskelija ilmoittautuu opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä läsnä tai poissa olevaksi vain kevätlukukaudeksi.
Mikäli opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija tai opintojaan jatkava opiskelija ei ilmoittaudu läsnä tai ammattikorkeakoululain 29 tai 30 §:ssä ja tutkintosäännön 14 §:ssä mainituin perustein poissa olevaksi opiskelijaksi, hän menettää opiskeluoikeutensa.
8 § Läsnä ja poissa olevan opiskelijan oikeudet
Opiskelijan tulee läsnä tai poissa olevaksi-ilmoittautumisen yhteydessä tarkastaa ja tarvittaessa päivittää opiskelijarekisterissä olevat henkilö- ja yhteystietonsa. Opiskelija on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen opiskelijarekisterissä olevat henkilö- ja yhteystietonsa ovat ajan tasalla hänen opintojensa ajan. Metropolia ei vastaa siitä, mikäli opiskelijalta jää saamatta informaatiota virheellisten yhteystietojen vuoksi.
Läsnä oleva opiskelija voi suorittaa opintoja, saada opinto- ja ateriatukea sekä opiskelijakunnan jäsenyyteen liittyviä etuja. Läsnä oleva tutkinto-opiskelija on myös oikeutettu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin. Vain läsnä oleva opiskelija voi valmistua.
Poissa olevaksi ilmoittautunut opiskelija ei voi suorittaa tutkinto-opiskelijana opintoja siinä korkeakoulussa, johon hän on ilmoittautunut poissa olevaksi eikä saada suoritusmerkintöjä opintosuoritusrekisteriin poissaolonsa aikana. Poissa oleva opiskelija ei ole ammattikorkeakoulun vakuutusten piirissä. Poissa oleva opiskelija on itse velvollinen huomioimaan poissaolon vaikutukset opintososiaalisiin ja muihin etuuksiinsa.
Opiskelijalla on käytössään Metropolian käyttäjätunnus ja sähköposti myös poissaolon aikana. Poissaolokauden jälkeen läsnä olevaksi tai edelleen poissa olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuminen tehdään opiskelijahallintojärjestelmän kautta.
Metropolia ei järjestä erikseen opintoja, jotka ovat muuttuneet tai loppuneet opiskelijan poissaolon aikana.
9 § Poissa olevaksi ilmoittautuminen
Mikäli opiskelija on poissa tutkintosäännön 15 §:ssä mainituilla perusteilla, tulee hänen toimittaa Metropolian ohjeiden mukaisesti seuraavat dokumentit:
- palvelukseenastumismääräys,
- Kelan todistus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakaudesta tai jos todistusta ei vielä ole, lääkärintodistus raskaudesta,
- muiden maiden viranomaisten vastaavat todistukset lakisääteisestä vanhempainvapaasta,
- sairauspäivärahapäätös tai mikäli sellaista ei ole, lääkärintodistus, josta on käytävä ilmi, mikä sairaus tai vamma on kyseessä, joka estää opintojen aloittamisen.
Selvyyden vuoksi todetaan, että mikäli opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi sairauden tai vamman vuoksi ja poissaolo tästä samasta syystä kestää yli kaksi lukukautta, tätä kahta lukukautta seuraavat poissaolot kuluttavat opiskeluoikeusaikaa. Jos opiskelijan sairaus on viivästyttänyt opintoja, voi opiskelija hakea harkinnanvaraista lisäaikaa.
10 § Harkinnanvaraisen lisäajan hakeminen
Tutkintosäännön 16 §:n mukaisesti opiskelija voi hakea harkinnanvaraista lisäaikaa tutkintoonsa kuuluvien opintojen loppuun saattamiseksi. Harkinnanvarainen lisäaika voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään yhdeksi lukuvuodeksi.
Hakemuksessa tulee olla selvitys opintojen pitkittymisen syistä sekä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen saattamiseksi loppuun haetun lisäajan puitteissa. Lisäaikaa myönnettäessä otetaan huomioon myös opiskelijan elämäntilanne. Hakemukseen liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien opintosuunnitelman laadinta, opiskelija voi olla yhteydessä opinto-ohjaajaan tai muuhun nimettyyn henkilöön tutkinto-ohjelmassaan. Opiskelijalta voidaan myös pyytää lisäselvityksiä harkinnanvaraisen lisäajan päätöksen tueksi.
Harkinnanvaraista lisäaikaa haetaan Metropolian ohjeiden mukaisesti opiskeluoikeuden voimassaolon aikana. Hakemuksen käsittelystä peritään maksu valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 3 §:n mukaisesti. Opintoasiainpäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö tekee päätöksen tutkinto-ohjelman esityksestä ja päätös ilmoitetaan opiskelijalle kevätlukukaudella 30.6. ja syyslukukaudella 15.12. mennessä, mikäli opiskelija on jättänyt hakemuksensa hakuohjeiden mukaisesti määräajassa.
Harkinnanvaraisen lisäajan saaneella opiskelijalla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Poikkeuksena tähän on opiskelijan ase-, siviili- ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, lapsen adoption yhteydessä pidettävä vapaa sekä opiskelijan kykenemättömyys suorittaa opintojaan oman sairauden tai vamman vuoksi. Opiskeluoikeuden tulee olla voimassa valmistumispäivänä.
Mikäli lisäaikaa ei myönnetä, koska opiskelijalla on suorittamatta enemmän opintoja kuin mitä olisi mahdollista suorittaa haetun harkinnanvaraisen lisäajan aikana, hän voi olla yhteydessä tutkinto-ohjelmaan mahdollisuudesta suorittaa kyseiset opinnot tutkinto-ohjelman ilmoittamalla tavalla esimerkiksi avoimessa ammattikorkeakoulussa ja hakea sen jälkeen uudelleen myönnettävän opiskeluoikeuden hakemista 11 §:ssä todetun mukaisesti.
11 § Uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus opiskeluoikeuden päättymisen jälkeen
Metropolian entinen opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeuden läsnä- tai poissaoloilmoittautumisen laiminlyönnin tai eroamisen johdosta, voi ammattikorkeakoululain 32 §:n mukaan hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman osallistumista opiskelijavalintaan. Hakemuksen käsittelystä peritään maksu valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 3 §:n mukaisesti.
Opiskeluoikeus voidaan myöntää, mikäli opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa jäljellä olevat opinnot opiskelijalla opiskeluoikeuden päättyessä jäljellä olleena opiskeluoikeusaikana. Opiskeluoikeusaikaa myönnettäessä huomioidaan käytetyt ja jäljellä olevat lukukaudet. Kaikki ne lukukaudet, jolloin opiskelijalla ei ole ilmoittautumisen laiminlyönnin takia ollut opiskeluoikeutta, lasketaan hänelle poissaololukukausiksi. Tilanteessa, jossa kaikki poissaololukukaudet on käytetty, ilmoittautumisen laiminlyönnistä johtuva poissaoloaika kuluttaa normaalisti opiskeluoikeusaikaa.
Päätöksen opiskeluoikeuden palauttamisesta tekee opintoasiainpäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö opiskelijan Metropolian ohjeiden mukaisesti tekemän hakemuksen perusteella.
Mikäli lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija jättää lukuvuosimaksun maksamatta ilmoitettuun määräaikaan mennessä ilmoittautumatta poissa olevaksi, voi hän anoa edellä mainitun mukaisesti uudelleen myönnettävää opiskeluoikeutta. Hakemuksen käsittelystä veloitetaan 50 euron käsittelymaksu.
12 § Uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus opiskeluoikeusajan tai harkinnanvaraisen lisäajan päättymisen jälkeen
Metropolia Ammattikorkeakoulun entinen opiskelija, joka on aloittanut opintonsa 1.8.2015 tai sen jälkeen eikä ole saanut tutkintoaan valmiiksi opiskeluoikeusaikana eikä harkinnanvaraisella lisäajalla, voi ammattikorkeakoululain 32 §:n mukaan hakea oman opinto-oikeutensa päättymisen jälkeen ammattikorkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ilman osallistumista opiskelijavalintaan. Hakemuksen käsittelystä peritään maksu valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista 3 §:n mukaisesti.
Opintoasiainpäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö voi myöntää tutkintovastaavan esityksestä opiskeluoikeuden tutkinnon loppuun saattamiseksi. Kyseessä on käytännössä lisäajan myöntäminen vanhalle opiskeluoikeudelle (ei uusi opiskeluoikeus). Opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen opintojen loppuun saattamiseksi, mikäli opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojensa saattamiseksi loppuun. Uudelleen myönnettävä opiskeluoikeus voidaan myöntää pääsääntöisesti vain kerran ja enintään yhdeksi lukuvuodeksi. Hakemuksessa tulee olla opiskelijan ja opinto-ohjaajan tai muun nimetyn henkilön kanssa yhdessä laadittu opintosuunnitelma ja aikataulu opintojen suorittamiseen. Opiskelijalta voidaan pyytää lisäselvityksiä uudelleen myönnettävän opiskeluoikeuden päätöksen tueksi.
Suosituksena on, että opiskeluoikeus voidaan myöntää uudelleen, mikäli ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja on suorittamatta enintään 60 opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja enintään 30 opintopistettä. Siirtyminen suoraan harkinnanvaraiselta lisäajalta uudelleen myönnettävän opiskeluoikeuden kautta opiskelijaksi ei ole lähtökohtaisesti mahdollista.
Uudelleen myönnetyn opiskeluoikeuden saaneella ei ole mahdollisuutta harkinnanvaraiseen lisäaikaan, eikä mahdollisuutta ilmoittautua poissa olevaksi. Poikkeuksena tähän on opiskelijan asepalvelus/siviilipalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, lapsen adoption yhteydessä pidettävä vapaa sekä opiskelijan kykenemättömyys suorittaa opintojaan oman sairauden tai vamman vuoksi.
Mikäli opiskelijalla on suorittamatta enemmän kuin 60 opintopistettä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa tai 30 opintopistettä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, tulee ylimenevät opinnot suorittaa tutkinto-ohjelman ilmoittamalla tavalla ennen kuin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää uudelleen.
Metropolian Ammattikorkeakoulun entinen opiskelija, joka on aloittanut opintonsa ennen 1.8.2015 ja menettänyt opiskeluoikeutensa lukuvuosi-ilmoittautumisen laiminlyömisen, opiskeluoikeusajan päättymisen tai jonkun muun syy takia, ohjataan hakeutumaan yhteis- tai erillishaussa opiskelijaksi ja hänelle voidaan myöntää uusi opiskeluoikeus ammattikorkeakoulun määrittelemälle ajalle.
13 § Opetussuunnitelmat
Tutkintoon johtavassa ja muussa (vähintään 20 opintopisteen laajuisessa) koulutuksessa noudatettavissa opetussuunnitelmissa on huomioitu kansalliset ja eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseen, osaamisen kuvaamiseen ja opintojen mitoitukseen liittyvät vaatimukset, jotka helpottavat koulutusten vertailua kansallisesti ja kansainvälisesti. Oppimiseen liittyvät osaamistavoitteet, sisällöt, esitietovaatimukset, arviointikriteerit ja opintojen laajuudet määritellään opintokokonaisuuksissa ja opintojaksoilla. Opiskelun työmuodot ja muut suorituksiin liittyvät asiat ovat luettavissa kunkin opintojakson toteutustiedoissa.
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (1 op = 27 h). Opintojen laajuudet (op) suunnitellaan siten, että osaamistavoitteet ovat saavutettavissa opintopisteiden kuvaamalla keskimääräisellä työmäärällä.
14 § Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Tutkintosäännön 22 §:n mukaisesti muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) voivat hakea tutkintokoulutus- ja erikoistumiskoulutusopiskelijat sekä osittain myös tilauskoulutusopiskelijat ja avoimen ammattikorkeakouluopiskelijat ja maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavissa opinnoissa opiskelevat. AHOTointi voi koskea mitä tahansa aikaisemmin hankittua osaamista ja sen tunnistamista riippumatta siitä missä ja miten osaaminen on hankittu eli aiempien opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muun osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, opintokokonaisuutta tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin.
Tutkintoon johtavassa koulutuksessa voidaan hyväksi lukea kotimaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettuja opintoja. Ammattikorkeakoulututkinnossa edellytetään EQF- ja NQF-tasoa 6, ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa hyväksiluettavan opinnon on oltava EQF- ja NQF-tasoa 7.
Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmassa olevien opintojen korvaamista sisällöltään vastaavalla osaamisella. Sisällyttämisellä tarkoitetaan aiemmin hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa (esimerkiksi valinnaisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin).
Osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa joko kokonaan tai osittain pedagogisella ratkaisulla. Pedagogisessa ratkaisussa lopullinen arviointi ja opinnon suorituskirjaus opintorekisteriin tehdään, kun opinnot on täydennetty tutkinto-ohjelman määrittelemällä tavalla.
Opiskelijan tulee itse tehdä aloite aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekemällä hakemus Metropolian ohjeiden mukaisesti. Hyväksiluvut käsitellään eAHOT-hakemuksen perusteella. Opiskelijalla on vastuu osaamisensa osoittamisesta, todistamisesta ja riittävien tietojen toimittamisesta.
Mikäli opiskelijavalinta perustuu haettavaan koulutukseen kuuluvien opintojen aiempiin hyväksiluettavissa oleviin suorituksiin, hyväksiluku toteutetaan automaattisesti ilman opiskelijan erillistä hakemusta.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen käsitellään kaksivaiheisesti. Osaamisen tunnistaa opintojaksosta vastaava opettaja tai muu tutkintovastaavan nimeämä henkilö. Osaamisen tunnustaa (eli päättää) tutkintovastaava tai hänen nimeämänsä henkilö.
Kaksivaiheista päätöstä ei edellytetä vapaasti valittaviin opintoihin sisällytettävän opinnon hyväksilukemisessa tai niissä usein toistuvissa tapauksissa, joiden käytännöistä on päätetty ja tiedotettu opiskelijoille ennalta.
Mikäli tehdyt opinnot ja suoritetut opintopisteet ovat yli 10 vuotta vanhoja, niitä ei voi pääsääntöisesti sellaisenaan sisällyttää opinto-ohjelmaan.
Muualla suoritetun opinnon arvosana säilytetään, mikäli opinto sisällytetään tutkintoon tai opinnolla korvataan Metropolia-opintoihin kuuluva vastaava opinto. Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot kirjataan kuitenkin 15 § mukaisesti. Osaamisen osoittamisessa tai osittaisen hyväksiluvun arvioinnissa noudatetaan samoja arviointikriteerejä ja arviointiasteikkoa kuin vastaavalla opintojaksolla tai kokonaisuudella. Hyväksiluvun suorituspäivämääräksi tallennetaan alkuperäinen suorituspäivämäärä. Hyväksiluku toteutetaan vain alkuperäisten asiakirjojen perusteella. Hyväksilukua ei tehdä aiemman hyväksiluvun perusteella.
Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista opintojensa keston ajan. Tutkinto-ohjelma voi halutessaan määritellä AHOT-hakemusten jättämiselle aikataulun, joka tukee HOPS-suunnittelua ja koulutuksen vuosisuunnittelua siten, että osaamisen tunnistamisen prosessi toimii orientaationa tutkinnon tai seuraavan lukukauden osaamistavoitteisiin. AHOT-hakemusten aikatauluttamisessa huomioidaan hakemusten käsittelyaika, tutkinto-ohjelman vuosisuunnitteluaikataulu sekä opintojen yhteiset ilmoittautumisajat.
AHOT-hakemus käsitellään pääsääntöisesti neljän työviikon kuluessa AHOT-hakemuksen vastaanottamisesta, poikkeuksena uudet opiskelijat, joiden AHOT-hakemukset käsitellään opintojen alussa ilman aiheetonta viivytystä.
Tutkinto-ohjelmassa voidaan päättää ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön osittaisesta hyväksiluvusta pedagogisena ratkaisuna aiemman korkeakoulututkinnon opinnäytetyön perusteella, jos opinnäytetyön osaamistavoitteet tulevat saavutetuiksi aiemman korkeakoulututkinnon opinnäytetyön ja ammatillista asiantuntijuutta osoittavan artikkelin tai muun opintosuorituksen kautta. Vaikka suomen tai ruotsin kielen taito olisi jo osoitettu aiemmassa korkeakoulututkinnossa, tulee opiskelijan kirjoittaa - tutkinnon alaan perehtyneisyyden osoittamiseksi - kypsyysnäyte myös osittain hyväksiluetusta opinnäytetyöstä tai hyväksiluennan perusteena olevasta ammatillisesta artikkelista. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa opinnäytetyö voi tulla erityisestä syystä osittain hyväksiluetuksi. Metropolian avoimessa AMK:ssa suoritettu opinnäytetyö voidaan hyväksilukea kokonaisuudessaan kyseiseen tutkinto-ohjelmaan. Kätilön, terveydenhoitajan ja ensihoitajan tutkinnoissa, jotka sisältävät sairaanhoitajan tutkinnon, voidaan aikaisempi sairaanhoitotyön tutkinto-opinnoissa tehty opinnäytetyö hyväksilukea sellaisenaan.
15 § Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen
Metropolia noudattaa Euroopan unionin hyväksymää opintosuoritusten siirtojärjestelmää, joten ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot ja harjoittelu hyväksiluetaan täysimääräisinä suoritettavaan tutkintoon, mikäli suoritukset ovat ennakkoon sovitun mukaiset.
Ulkomaan opintojen päätyttyä vastaanottavan korkeakoulun tulee antaa opiskelijalle opintosuoritusote ja/tai todistus, josta käy ilmi opintojen toteutuminen ja opintomenestys.
Aloitteen kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tekee opiskelija Metropolian ohjeiden mukaisesti. Mikäli hyväksiluku perustuu sähköiseen dokumentaatioon, hyväksilukuun tarvittavien tietojen toimittamisen vastuu on opiskelijalla. Hyväksilukuhakemus (tai ennalta tehdyn sopimuksen mukaan suoritetuista opinnoista hyväksilukupyyntö) kansainvälisessä vaihdossa suoritetuista opinnoista tulee tehdä välittömästi todistuksen saamisesta.
Hyväksiluvun suorituspäivämääräksi tallennetaan kansainvälisen vaihdon päättymispäivämäärä. Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot kirjataan lähtökohtaisesti hyväksytty/hylätty -merkinnällä. Opiskelijan erillisestä pyynnöstä kaikki kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen kurssien arvosanat voidaan kirjata siirtoasteikon mukaisesti.
Hyväksiluku voidaan evätä ainoastaan, jos opiskelija ei saavuta vastaanottavan korkeakoulun vaatimaa suoritustasoa, noudata opinto-ohjelmaa (Learning Agreement) tai täytä ehtoja, jotka vaihtoon osallistuvat korkeakoulut ovat asettaneet. Jos opiskelija ei täytä ulkomaan opiskelujakson vaatimuksia, opiskelija on velvollinen niin vaadittaessa palauttamaan saamansa vaihdon apurahan tai sen osan.
Kansainvälisessä vaihdossa suoritettu harjoittelu kirjataan aina toteutusarvioinnin kautta. Kansainvälistä kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden Suomessa suoritetut opinnot arvioidaan opintojaksototeutuksilla. Ulkomailla tehtyjen suoritusten osalta sen sijaan noudatetaan kansainvälisen opiskelijavaihdon prosessia. Tämä koskee myös kaksoistutkinnon kansainvälisessä osuudessa kokonaan tai osin tehdyn opinnäytetyön suorituksen kirjaamista.
16 § Opetukseen ja ohjaukseen ilmoittautuminen
Opiskelijan tulee ilmoittautua opintojaksototeutuksille Metropolian ohjeiden mukaisesti. Opettaja hyväksyy ilmoittautumisajan päätyttyä opiskelijoiden ilmoittautumisen toteutukselle määritellyn opiskelijoiden enimmäismäärän mukaan. Yhtä tutkinto-ohjelmaa laajemmalle opiskelijajoukolle tarjottavien opintojen ilmoittautuminen voidaan järjestää kaksivaiheisena: ensi-ilmoittautuminen ja jälki-ilmoittautuminen, poikkeuksena ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joissa ilmoittautuminen tapahtuu yhdessä vaiheessa. Mikäli opintojaksolle ei ole ilmoittautunut riittävästi opiskelijoita, tutkintovastaava voi jatkaa ilmoittautumisaikaa jälki-ilmoittautumisella tai perua opintojaksototeutuksen. Opettaja voi tutkintovastaavan päätöksellä hyväksyä toteutukselle enimmäismäärää suuremman tai minimimäärää pienemmän opiskelijamäärän. Opiskelijan tulee peruuttaa osallistumisensa opintojaksototeutukselle ennen kyseisen toteutuksen toista opetuskertaa, mikäli hän ei osallistu opintojaksototeutukselle.
Opiskelija vahvistaa paikkansa opintojaksototeutuksella olemalla läsnä opetuksen alkaessa tai muutoin opettajan ilmoittamalla tavalla. Mikäli ilmoittautunut opiskelija ei osallistu toteutuksen ensimmäiselle tai toiselle opetuskerralle eikä hän ole ilmoittanut poissaolosta etukäteen kirjallisesti opettajalle, opintojaksosta vastaava opettaja poistaa opiskelijan toteutukselta. Opintojaksolle hyväksyminen on ehdollinen niin kauan, kunnes opintojaksolle määritellyt edeltävyysehdot on tarkistettu. Edellä mainittu ei koske ristiinopiskelun palveluväylän kautta ilmoittautunutta opiskelijaa, eikä itsenäisesti verkossa suoritettavalle NonStop-opintojaksolle ilmoittautunutta opiskelijaa, ellei hän itse pyydä poistamista. Opettajalla on oikeus hylätä opiskelijan ilmoittautuminen, jos jäljellä oleva aika ei riitä opiskelijan suorituksen loppuun saattamiseen vaaditun työmäärän vuoksi.
Ensi-ilmoittautumisessa tutkintoon johtavien koulutusten opiskelijat hyväksytään opintojaksototeutuksille seuraavasti:
- Pääperiaate on, että etusija on niillä opiskelijoilla, joiden HOPS:n ja oman ryhmän ajoituksen mukaisiin pakollisiin opintoihin kyseinen opintojakso kuuluu.
- Jos ilmoittautuneita on enintään opintojakson maksimiopiskelijamäärä, hyväksytään kaikki (esitietovaatimuksen täyttävät) ilmoittautumiset. Jos ilmoittautuneiden määrä ylittää enimmäisopiskelijamäärän, opiskelijoiden hyväksyminen tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä.
- Ensi-ilmoittautumisessa hyväksymättä jääneet voivat jäädä jonottamaan mahdollisesti vapautuvaa paikkaa opintojaksototeutukselle.
- Jälki-ilmoittautumisessa opintojaksototeutukselle pääsyn ratkaisee vain ilmoittautumisjärjestys. Kyseisenä lukukautena/-vuonna opiskeluoikeuden saaneilla opiskelijoilla on kuitenkin etusija ensimmäisen lukukauden/vuoden opintojaksototeutuksille.
Mikäli opintojaksolle edellytetään edeltäviä opintoja, osaamista tai tehtävinä, nämä tulee olla suoritettuina opintojakson alkaessa. Kaikki opintojaksototeutukseen liittyvät tehtävät ja tentit tulee suorittaa toteutussuunnitelmassa määritellyn aikataulun mukaisesti.
17 § Opetukseen osallistuminen
Opinnot järjestetään opintokokonaisuuksien tai opintojaksojen tavoitteisiin ja sisältöihin perustuvina toteutuksina. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua opintojen eri opiskelumuotoihin siten, että opintojaksojen tavoitteet saavutetaan.
Opiskelija ei saa opinnoissa, mukaan lukien tentti- ja koetilanteet, tai niihin liittyvässä harjoittelussa käyttää vaatteita tai asusteita, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteen opiskelijalle itselleen tai muille tai estää kyseisten tehtävien suorittamista tai estää tai oleellisesti hankaloittaa tunnistamista, eikä tunnistamista voida muutoin järjestää kohtuullisin toimin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa opiskelijan tulee käyttää Metropolian tai harjoitteluorganisaation osoittamia työ-, laboratorio- tai muita suojavaatteita ja -välineitä.
Tekoälyn hyödyntämisessä tulee aina noudattaa kulloinkin voimassa olevia Metropolian ohjeistuksia.
Sekä opettajan että opiskelijan velvollisuus on antaa ja saada palautetta rakentavasti ja oikea-aikaisesti. Oppimisesta, oppimisympäristöistä ja opetuksesta kerätään palautetta, jota käytetään oppimistoiminnan kehittämiseen.
Tutkinto-opiskelijalla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen koko opintojensa ajan omassa korkeakoulussaan. Avoimessa ammattikorkeakoulussa vähintään 30 opintopistettä lukukaudessa suorittavilla opiskelijoilla on oikeus henkilökohtaiseen opintojen ohjaukseen opintojensa ajan. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja ottaa vastuu opintojensa edistymistä.
Mikäli opiskelija on poissa opinnoista, opiskelijan tulee ilmoittaa poissaolosta ilman viivästystä vastuuopettajalle. Opiskelijan vastuulla on selvittää poissaolon aikana käsitellyt asiat ja varmistaa, että hän pysyy mukana opintojakson oppimistavoitteissa. Mikäli opiskelija on sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi poissa pidemmän ajan, tulee hänen olla yhteydessä opintojen ohjaajaan HOPSin päivittämistä varten.
18 § Opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan opintoihin liittyvässä kehittämistehtävässä. Metropolian ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija oppii ja toteuttaa työelämäläheistä kehittämistyötä, joka perustuu tutkittuun tietoon ja muuhun näyttöön.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Metropolian ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä opiskelija tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää ja alaa innovatiivisella tavalla.
Metropolia vastaa opinnäytetyön kokonaisohjauksesta ja -arvioinnista. Työelämän yhteistyötahon ohjaaja antaa Metropolialle opinnäytetyön arviointia varten lausunnon opinnäytetyöprojektin etenemisestä, tuloksista ja merkityksestä yhteistyötaholle sekä opiskelijan osoittamasta osaamisesta; tiedoista, taidoista ja asenteista opinnäytetyön tekemisessä. Opinnäytetyön arvioinnissa otetaan huomioon koko opinnäytetyöprosessi. Arvioinnin kohteena ovat ammattialakohtainen osaaminen ja kehittäminen, käytetyt menetelmät ja saadut tulokset sekä viestinnällinen ja ilmaisullinen osaaminen. Opinnäytetyöhön kuuluvan kirjallisen osan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä työn asiasisältöön että kieli- ja ulkoasuun. Opinnäytetyön arvioi vähintään kaksi arvioijaa. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa.
Opinnäytetyön tekijänoikeudet kuuluvat opiskelijalle. Mikäli opinnäytetyössä on mukana työelämäkumppani, opiskelija ja Metropolian ohjaaja tekevät tarpeen mukaan kolmikantasopimuksen opinnäytetyön tekemisestä työelämän yhteistyötahon kanssa. Opiskelija voi luovuttaa työelämän yhteistyötaholle opinnäytteeseen rinnakkaisen käyttöoikeuden. Opiskelija hankkii tarpeen mukaan opinnäytetyölle tutkimusluvan Metropolian ohjaajan ohjauksessa. Opiskelija laatii opinnäytetyölle toteutussuunnitelman ja aikataulun, jonka Metropolian ohjaaja hyväksyy. Kahden opiskelijan yhteisesti tehdyssä opinnäytetyössä on pystyttävä osoittamaan kunkin opiskelijan työn osuus, niin että se on arvioitavissa.
Opiskelija laatii opinnäytetyöstä Metropolian opinnäytetyöohjeen mukaisen raportin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöraportti voi olla myös artikkelimuotoinen, jolloin se sisältää artikkelikäsikirjoitusosan ja laajemman teoreettisen katsausosan. Opinnäytetyöprosessin yhteydessä syntyneet salassa pidettävät tiedot tulee jättää liitteeksi tausta-aineistoon. Tällöin liiteaineisto julistetaan salassa pidettäväksi, muu opinnäytetyö on julkinen.
Opiskelija pitää luottamuksellisena työelämän yhteistyötaholta saamansa luottamukselliset tiedot (yhteistyötahon luottamuksellisiksi ilmoittamat liike- tai ammattisalaisuutta - esimerkiksi tuotteita, tutkimustuloksia, teknologiaa, menetelmiä, tavoitteita tai suunnitelmia - koskevat tiedot) ja on hyödyntämättä niitä muussa tarkoituksessa kuin opinnäytetyön laatimista varten. Julkaistavaan opinnäytetyöhön ei sisällytetä luottamuksellista tietoa tai lain perusteella salassa pidettävää tietoa.
Opinnäytetyö julkaistaan ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseus-tietokannassa ja arkistoidaan ensisijaisesti Metropolian sähköiseen arkistoon. Opiskelijan tekemän hakemuksen perusteella voidaan poiketa julkaisemisesta Theseus-tietokannassa, jolloin opinnäytetyö arkistoidaan Metropolian sähköiseen arkistoon.
Opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan hyvän tutkimuskäytännön periaatetta ja alan ammattieettisiä ohjeita Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeiden sekä soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.
Opinnäytetyön tekstin alkuperä tarkastetaan plagiaatintunnistusohjelmalla (Turnitin) arvioinnin yhteydessä. Plagiaattitarkastuksesta tehdään merkintä opinnäytetyön raporttiin.
AMK-tutkinnon opinnäytetyön mahdollisesta hyväksiluennasta on ohjeistettu tämän opiskeluohjeen 14 §:ssä.
19 § Kielitaito
Ammattikorkeakouluopinnoissa kielitaito tulee säädösten mukaan osoittaa ammattikorkeakoulututkinnossa. Jos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijalla ei ole aiemmissa opinnoissa osoitettua kielitaitoa, hän voi halutessaan osoittaa sen muilla kielitutkintoasetuksen mukaisilla tavoilla Opetushallituksen nimeämälle tutkintolautakunnalle tai Opetushallituksen määräämälle tutkintosuoritusten vastaanottajalle. Tarkemmat ohjeet löytyvät kieli- ja viestintäopintoja koskevista ohjeista.
20 § Opintosuorituksen arviointi
Opintosuoritus arvioidaan joko osaamista kuvaavalla asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1), hylätty (0) tai perustellusta syystä jaolla hylätty/hyväksytty. Hyväksytty-tason arviointikriteerit ovat samat kuin tyydyttävä (1) arviointikriteerit, mikä tarkoittaa, että ydinosaaminen on saavutettu. Toteutukseen valittua arviointiasteikkoa tai hyväksyttyä (1–5 tai H) arvosanaa voi muuttaa tai poistaa ainoastaan perustellusta syystä. Jos opinnäytetyöprosessi jaetaan opintojaksoihin, opintojaksojen Hyväksytty-arviointi (H) muuttuu opinnäytetyön arvosanan mukaiseksi silloin, kun opinnäytetyö on valmis ja sen arvosana on tallennettu Wihiin niin, että on valittu arvosanan automaattinen tiedonsiirto OMA:an.
Opintoon mahdollisesti liittyvä kuulustelu tai muu osaamisen näyttö on järjestettävä kyseisen opintojakson toteutusaikana. Toteutusosien tai muiden erillissuoritusten arviointi ja tiedotus on annettava opiskelijalle tiedoksi viimeistään neljän työviikon kuluessa suorituksesta. Opintojaksototeutuksen arvosana annetaan tiedoksi opiskelijalle merkitsemällä se opintosuoritusrekisteriin viimeistään neljän työviikon kuluessa toteutuksen päättymisajan jälkeen. Mikäli opintosuorituksen arvioinnissa on viivästyksiä, tulee tästä tiedottaa opiskelijoita. Arvioinnin kirjaamisesta vastaa toteutuksen vastuuopettaja. Osaamisaluejohtajan päätöksellä arviointiaikaa voidaan muuttaa erityisestä syystä.
Opiskelijalla on oikeus saada palautetta suorituksestaan. Lisäksi opiskelijalla on ammattikorkeakoululain 37 §:n mukaisesti oikeus tutustua arvioituun opintosuoritukseen ja saada tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.
Ammattikorkeakoulu säilyttää kirjalliset opintosuoritukset ammattikorkeakoululain 37 §:n mukaisesti kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.
21 § Uusinta ja arvosanan korottaminen
Opiskelija voi uusia hylätyn opintosuorituksen kahdesti ja hyväksytyn kerran opintojakson toteutustiedoissa määritellyissä uusinta- ja korotustilaisuuksissa. Uusimis- tai korotusmahdollisuus ei koske toteutusten osia, kuten kirjallinen tehtävä tai muu vastaava tuotos, jollei tieto uusimismahdollisuudesta ole kirjattu opintojakson toteutussuunnitelmaan. Mikäli arviointi perustuu suoritustapaan, jonka arviointimenetelmää ei voida toistaa (esimerkiksi pari- tai ryhmätentti), ei opiskelijalla ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa.
Uusinnassa ja arvosanan korottamisessa noudatetaan samoja arviointikriteereitä ja -periaatteita kuin varsinaisessa opintosuorituksessa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei ole mahdollista korottaa arvosanoja.
Mikäli opiskelijan suoritus katsotaan hylätyksi tai hän ei sairauden tai muun esteen vuoksi pysty suoriutumaan toteutuksella määritellyssä ajassa, suoritusajaksi kirjataan uusintatentin päivämäärä tai muun osaamisen näytön antamisen päivämäärä.
Ellei opiskelija pysty osoittamaan perusteltua, hyväksyttävää syytä poissaoloonsa kuulustelusta tai uusinnasta, poissaolo katsotaan suorituskerraksi. Opintosuorituksen toteutuksen vastuuhenkilö voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle ylimääräisen uusintamahdollisuuden. Jos opiskelija ei uusintatilaisuuksissa saa hyväksyttyä arviointia tai vaaditut osasuoritukset jäävät suorittamatta, hänen tulee ilmoittautua uudelleen opintojaksolle ja suorittaa se opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Hyväksytyn opintosuorituksen tehnyt opiskelija ei voi osallistua kyseisen opintojakson uudelle toteutukselle. Tämä koskee myös avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintoja. Hyväksytyistä arvosanoista voimaan jää paras arvosana.
22 § Oikaisupyyntö
Mikäli opiskelija on tyytymätön opintosuorituksensa arviointiin tai opintojen tai osaamisen hyväksilukemiseen hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä henkilöltä enintään 14 päivän kuluessa arvioinnin vastaanottamisesta. Oikaisupyyntöön tulee vastata kirjallisesti 14 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.
23 § Tutkintotodistus ja valmistuminen
Metropolia antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta sähköisen tutkintotodistuksen.
Suomenkielisistä ohjelmista valmistuvat saavat valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen 10 §:n mukaisesti suomenkielisen tutkintotodistuksen ja englanninkielisistä ohjelmista valmistuvat saavat suomen- ja englanninkielisen tutkintotodistuksen.
Metropoliassa on käytössä jatkuva valmistuminen 1.1.2025 alkaen.
Opiskelija voi tehdä valmistumisilmoituksen sähköisesti, kun tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin. Opiskelijan valmistumispäiväksi muodostuu se päivä, jolloin valmistumisilmoitus on tehty valmistumisjärjestelmässä. Valmistumisilmoitus on tehtävä opiskeluoikeusaikana. Opiskelijan valmistumisprosessiin kuuluu myös valtakunnalliseen (OKM) valmistumisvaiheen opiskelijapalautekyselyyn (AVOP) vastaaminen.
24 § Tiedotus opiskelijoille
Opiskeluun liittyvistä yleisistä asioista tiedotetaan Metropolian sisäisellä verkkosivustolla. Yksittäisiin opintojaksoihin ja projekteihin liittyvistä asioista tiedotetaan opettajan kanssa yhdessä sovittua kanavaa käyttäen. Opiskelijan velvollisuus on seurata näitä tiedotuskanavia opiskelunsa ajan. Opiskelijan tulee huolehtia yhteystietojensa ajantasaisuudesta opiskelijahallintojärjestelmässä koko opintojen ajan.
25 § Nimenmuutosasiat
Metropolia saa opiskelijoiden tiedot Digi- ja väestötietovirastolta. Opiskelijan kutsumanimeksi voidaan muuttaa jokin hänen virallisista etunimistään. Muista nimenmuutoksista tulee esittää henkilöllisyystodistus, josta nimenmuutos ilmenee, tai muu virallinen dokumentti, kuten Digi- ja väestötietoviraston todistus nimenmuutoksesta, mikäli uutta henkilöllisyystodistusta ei vielä ole.
Jos opiskelija pyytää kutsumanimen muutosta henkilökohtaisista syistä nimenmuutosprosessin ollessa vireillä, voidaan muutos tehdä harkintaa käyttäen. Näistä päätöksen tekee opiskelija- ja hakijapalveluvastaava. Opiskelijarekisterin tiedoista muodostuvat edelleen viralliset dokumentit, kuten tutkintotodistus. Kutsumanimen perusteella muodostuu esimerkiksi opiskelijan Metropolia-tunnus ja sähköpostiosoite, joita opiskelija käyttää opintojensa aikana.
Tämä ohje on Metropolian oppimisesta vastaavan johtajan hyväksymä ja se tulee voimaan alla mainittuna päivänä. Ohjetta sovelletaan heti sen voimaantulon jälkeen kaikkiin opiskelijoihin.
Päätöspäivä: 18.12.2024
Voimaantulo: 1.1.2025
Muutetut kohdat: Uusi dokumentti
Päätöspäivä: 18.6.2025
Voimaantulo: 1.8.2025
Muutetut kohdat: Päivitetty 14 § koskien opinnäytetyön suorittamista, 16 § koskien toteutukselle osallistumista ja peruuttamista, 18 § koskien julkaisukanavaa sekä lisätty uusi 22 § koskien arvosanan ja hyväksiluvun oikaisupyyntöä