Kieli- ja viestintäopinnot

Ammattikorkeakoulun kieltenopetuksen tehtävänä on tuottaa opiskelijalle kansainvälistyvän elinkeino- ja työelämän asiantuntijatehtävissä tarvittava kieli- ja viestintätaito. Opiskelijalta edellytetään sellaista suomen ja ruotsin kielen sekä yhden tai kahden vieraan kielen taitoa, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Asiantuntijan kieli- ja viestintäosaaminen

Korkeakoulujen kieliopintojen erityispiirteenä on, että opiskelijan pitää tutkinnon aikana osoittaa sellaista suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka määritellään laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003, muut. 693/2016).

Tutkintotodistuksen kielilauseke

Ammattikorkeakouluopinnoissa kielitaito tulee säädösten mukaan osoittaa ammattikorkeakoulututkinnossa. Opiskelijan kielitaito kirjataan tutkintotodistuksen kielilausekkeisiin, joissa mainitaan opiskelijan koulusivistyskieli (suomi, ruotsi tai muu kieli kuin suomi tai ruotsi). Opiskelijan koulusivistyskielen mukaan todistuksessa ilmoitetaan

  • opiskelijan kypsyysnäytteen kieli
  • opiskelijan saavuttama kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä (suomi tai ruotsi)
  • opiskelijan saavuttama kielitaito tutkintoon kuuluvissa suomi toisena kielenä -opinnoissa (englanninkieliset tutkinto-ohjelmat)
  • opiskelijan saavuttama kielitaito tutkintoon kuuluvassa vieraassa kielessä
  • mahdolliset muutokset kielitaitovaatimuksiin.

Kielilausekkeesta käy ilmi, onko opiskelija täyttänyt julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, muut. 693/2016, 6 §) mukaiset kielitaitovaatimukset.

Opintojen edellyttämä lähtötaso

Tutkintoon kuuluvien kieliopintojen tavoitteena on oppia viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti oman ammattialan viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija saavuttaa tämän tavoitteen parhaiten, kun hänellä on riittävä lähtötaitotaso.

Tasot ovat

  • perustason kielenkäyttäjä (A1 ja A2)
  • itsenäinen kielenkäyttäjä (B1 ja B2)
  • taitava kielenkäyttäjä (C1 ja C2).

Metropolian suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa ruotsin ja englannin kielen ammatillisten viestintätaitojen omaksuminen edellyttää seuraavia lähtötasoja:

  • toinen kotimainen kieli (ruotsi) B1
  • vieras kieli (englanti) B2.

Metropolian suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa suomen kielen ammatillisten viestintätaitojen omaksuminen edellyttää lähtötasoa B2.

Lähtötason parantaminen

Kielitaitoa voi kohentaa monin tavoin itsenäisesti tai lähiopetuksessa: Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun työväen- ja kansalaisopistot tarjoavat runsaasti eritasoisia kursseja, joiden kustannuksista opiskelija vastaa itse.

Metropolian kieliklinikka tarjoaa kaikille opiskelijoille henkilökohtaista tukea ja ohjausta sekä verkkotyöpajoja, joissa käsitellään eri teemoja.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Mikäli opiskelijalla on ennen opintojen alkua hankittua, opetussuunnitelman tavoitteita vastaavaa kieli- ja viestintäosaamista, hän voi hakea osaamiselleen tunnustamista (AHOT) eli virallista hyväksyntää osaksi tutkintoa pakollisiin tai vapaasti valittaviin opintoihin Metropolian ohjeiden mukaisesti.

Opiskelija on voinut hankkia osaamisen korkeakouluopinnoissa, muussa koulutuksessa, työelämässä, vapaa-aikana tai harrastuksissa.

Kielten ja viestinnän opettajat antavat lausunnon kielten ja viestinnän opintoja koskeviin AHOT-hakemuksiin. He voivat suosittaa

  • aikaisempien opintojen hyväksilukua korvaavana suorituksena
  • osaamisen osoittamista näyttönä
  • osaamisen täydentämistä pedagogisena ratkaisuna
  • AHOT-hakemuksen hylkäämistä.

Katso lisätiedot Metropolian tutkintosäännöstä (22 §) ja opiskeluohjeista (14 § ja 15 §).

Lisätietoja ja yhteystiedot

Lisätietoja kielten ja viestinnän opiskelusta ja siihen liittyvistä asioista antavat kaikki Metropolian kielten ja viestinnän opettajat sekä Metropolian kielten koordinaattori Katja Hämäläinen.

Katso alta oman osaamisalueesi kielten ja viestinnän opettajat.

Etsitkö näitä?