Osaamisen tunnistaminen
Oman osaamisen tunnistaminen työelämää varten
Sinulle on kertynyt osaamista koko elämäsi ajan. Osaamista on kertynyt esimerkiksi harrastuksissa, opinnoissa, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä tietenkin työelämässä. Kaiken tämän osaamisen tunnistaminen, paitsi nostaa ammatillista itsetuntoa, myös auttaa merkittävästi, kun on aika kertoa osaamisesta vaikkapa työnhaussa. Osaamisen tunnistaminen auttaa myös hahmottamaan, millaisia työmahdollisuuksia osaamisen myötä voi aueta.
Oman osaamisen tunnistaminen ei ole aina helppoa. Meidän on usein vaikea huomata ja arvostaa asioita, joissa olemme hyviä ja jotka ovat meille helppoja. Osaamisen pariin pitää usein tietoisesti pysähtyä, jotta se tulee näkyväksi. Usein tarvitaan myös muita ihmisiä peiliksi näkemään kaikki kertynyt osaaminen.
Onnistumiset ja saavutukset esille
Kun pysähdymme kartoittamaan osaamistamme ja vahvuuksiamme, on tärkeää huomioida myös ne konkreettiset hetket tai etapit, joissa olemme jo onnistuneet. Usein arjen kiireessä saavutukset ja onnistumiset jäävät huomaamatta tai niitä ei osata arvostaa, vaikka juuri nämä kokemukset kertovat omista vahvuuksistamme kaikkein konkreettisimmin.
Saavutukset voivat olla pieniä tai suuria, ja niiden merkitys syntyy henkilökohtaisista arvoistamme sekä elämäntilanteestamme. Se mikä on toiselle pientä, voi olla toiselle valtavan suurta ja merkityksellistä - tärkeintä on tunnistaa ne hetket, joissa itse tuntee ylpeyttä ja tyytyväisyyttä omaan toimintaansa. Saavutukset voivat liittyä työelämään, opintoihin, ihmissuhteisiin tai esimerkiksi harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Kaikki nämä kokemukset rakentavat ainutlaatuista osaamispääomaasi ja vahvistavat ammatillista itsetuntoasi.
Saavutusten ja onnistumisten tutkiminen auttaa sinua hahmottamaan paremmin sitä osaamista ja niitä vahvuuksia, jotka jo omistat – ja joita voit hyödyntää myös tulevissa opinnoissa, työnhaussa ja työelämässä.
Tässä esimerkkejä erilaista saavutuksista:
- Työpaikan saaminen
- Työssä eteneminen
- Tavoitteisiin pääseminen
- Projektissa onnistuminen
- Hyvät palautteet esihenkilöiltä, kollegoilta tai asiakkailta
- Oman asiantuntijuuden kehittyminen
- Opiskelupaikan saaminen
- Tutkinnosta valmistuminen
- Haastavan vaiheen ylittäminen
- Vaikeasta tentistä läpi pääseminen
- Urasuunnan kirkastuminen
- Kestävä parisuhde
- Hyvä vanhemmuus
- Ystävyyssuhteet
- Konfliktin selvittäminen
- Osallisuus ja aktiivisuus
- Jonkun asian uskaltaminen
- Jonkun asian loppuun saattaminen
- Jonkun asian tekeminen
Harjoituksia liittyen saavutuksiin
Valitse kolme (3) itsellesi kaikkein merkityksellisintä saavutusta elämässäsi ja kirjaa ne ylös.
Voit halutessasi tarkastella onnistumisiasi näiden kysymysten avulla:
- Mistä saavutuksista voit olla ylpeä?
- Millaisissa tilanteissa olet käyttänyt vahvuuksiasi niin, että olet saavuttanut jotakin tärkeää itsellesi?
- Missä hetkissä olet ylittänyt itsesi tai vienyt jonkin asian loppuun asti?
Pohdi tämän jälkeen jokaisen saavutuksen kohdalla seuraavia kysymyksiä:
- Mitä sinä teit, jotta saavutus oli mahdollinen?
- Mitä ominaisuuksia ja vahvuuksia sinulta vaadittiin, jotta saavutus oli mahdollinen?
Osaamisen kehittyminen
Osaamisen kehittyminen tapahtuu yleensä vaihe kerrallaan – ensin opimme perusteet, sitten alamme soveltaa, analysoida ja lopulta pystymme luomaan uutta. Tämä on luonnollinen prosessi, eikä kaikkea tarvitse osata heti alussa. Jokainen uusi taito vie usein läpi samojen portaitten: esimerkiksi kun alat opetella uuden tietojärjestelmän käyttöä harjoittelussa, ensin muistat perusasiat, sitten ymmärrät toimintaperiaatteet ja harjoittelet käyttöä käytännössä. Vähitellen kehität kyvyn arvioida ja parantaa tapoja käyttää järjestelmää työtehtävissäsi.
Yksi tunnetuimpia malleja, joka auttaa ymmärtämään tätä kehitystä, on Bloomin osaamisen kehittymisen malli. Malli esittelee kuusi askelta, joiden kautta osaaminen syvenee.
Mallin avulla voit itse arvioida, missä vaiheessa opeteltavaa taitoa parhaillaan olet, sekä hahmottaa, miten opittu tieto ja taidot muuttuvat käytännön osaamiseksi sekä asiantuntijuudeksi. Näin opit myös tunnistamaan laajemmin oman oppimisesi polun ja suunnittelemaan kehittymistäsi eteenpäin – sekä opintojen aikana että työelämässä.
Aluksi opitaan muistamaan ja tunnistamaan perustietoja – esimerkiksi faktoja, käsitteitä ja termejä. Tämä vaihe on opiskelun perusta, jolta kaikki muu rakentuu.
Esimerkki: osaat luetella sähköpostiviestin perustekijät.
Seuraavaksi opittu tieto ymmärretään, eli osataan selittää asiat omin sanoin ja kertoa, miten ne liittyvät toisiinsa.
Esimerkki: pystyt kertomaan, miksi tietyt asiat ovat tärkeitä hyvän sähköpostin kirjoittamisessa.
Tässä vaiheessa pystyt käyttämään oppimaasi käytännössä, kuten ratkaisemaan käytännön ongelmia, tekemään uusia asioita tai testaamaan taitojasi eri tilanteissa.
Esimerkki: osaat itse kirjoittaa asiallisen sähköpostin työharjoittelussa.
Osaaminen syvenee, kun alat erottaa merkityksellisiä asioita, vertailla tietoja ja hahmottaa kokonaisuuksia. Osaat nähdä, miten asiat liittyvät toisiinsa tai milloin jokin tapa toimii paremmin kuin toinen.
Esimerkki: pystyt arvioimaan, miksi joku sähköposti oli onnistunut ja toinen ei.
Tässä vaiheessa pystyt jo arvioimaan ja perustelemaan, mikä ratkaisu on paras tietyssä tilanteessa. Osaat antaa palautetta ja tehdä perusteltuja valintoja.
Esimerkki: esität perustelut siitä, miksi tietynlainen viestintä on tehokasta asiakaspalvelussa.
Mallin korkeimmalla tasolla tuotat ihan uutta: kehität omia ideoita, ratkaisuja tai vaikkapa uusia prosesseja. Tässä vaiheessa yhdistät opittua luovasti ja pystyt omaksumaan asiantuntijan roolin.
Esimerkki: luot ohjeistuksen onnistuneelle asiakasviestinnälle työyhteisössä.
Mistä kaikkialta sinulle on kertynyt osaamista?
Osaamista kertyy monenlaisissa erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Koulutuksissa ja kursseilla saatua osaamista, eli ammatillista osaamista, on helpointa todentaa ja tunnistaa opintopistekertymien ja kurssitodistusten avulla. Osaamista kuitenkin kertyy myös työelämässä, erilaisissa harrastuksissa ja vapaa-ajan aktiviteeteissa, kuten yhdistystoiminnassa tai vapaaehtoistyössä. Kun mietit osaamistasi, mieti kaikkea, mitä olet tehnyt ja missä olet vaikuttanut. Vapaa-ajan ja harrastusten osuus korostuu erityisesti silloin, kun työkokemusta ei vielä ole paljon.
Muista, että työkokemukseksi lasketaan myös työharjoittelut, työkokeilut ja kesätyöt. Myös vapaaehtoistyöstä kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta. Tarkastele uteliaisuudella myös osaamista, jota olet kerryttänyt muissa kuin ns. oman alasi töissä. Sinulle on todennäköisesti kertynyt paljon siirrettävää osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, joita voit hyödyntää myös omalla alallasi. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot.
Osaamisen lisäksi tärkeää on tunnistaa omat henkilökohtaiset vahvuutesi. Ne voivat liittyä esimerkiksi sinnikkyyteen, luovuuteen, yhteistyökykyyn tai kykyyn sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Henkilökohtaisia vahvuuksia voi hyödyntää kaikissa elämän tilanteissa.
Erilainen osaaminen
Ammatillinen osaaminen on substanssiosaamista, jota kertyy opinnoista ja työtä tekemällä. Se on taitoja, tietoja ja pätevyyksiä, joita on opittu opiskelemalla tai harjoittamalla tiettyä ammattia tai toimimalla tietyllä toimialalla. Ammatillista osaamista on esimerkiksi kliininen hoitotyö, kirjanpito, digimarkkinointi tai tietomallintaminen.
Yleiset työelämätaidot kuten vuorovaikutustaidot, analyyttisyys ja ongelmanratkaisutaidot, harjaantuvat töissä ja vapaa-ajalla. Nämä taidot eivät ole sidoksissa tiettyyn ammattiin tai toimialaan, vaan ne ovat hyödyllisiä monilla eri työpaikoilla ja ammateissa.
Meta-tason osaaminen ja henkilökohtaiset vahvuudet liittyy oman itsensä ja oman työn johtamiseen. Meta-tason osaaminen auttaa esimerkiksi pääsemään tavoitteisiin sekä toimimaan erilaisissa työympäristöissä. Tällaista osaamista on esimerkiksi oman toiminnan suunnittelu ja arviointi sekä ajanhallinta.
Huomaa, että on olemassa paljon osaamista, jota voidaan siirtää ja soveltaa erilaisissa työtehtävissä, työympäristöissä ja eri toimialoilla. Siirrettävän osaamisen tunnistaminen on hyödyllistä erityisesti silloin, kun sinulle ei ole vielä kertynyt paljoa oman alan työkokemusta, olet vaihtamassa alaa tai olet kerryttänyt paljon osaamista esimerkiksi harrastuksissa tai järjestötoiminnassa.
Harjoituksia liittyen erilaisen osaamisen tunnistamiseen
- Miten sinun on helpointa huomata omaa osaamistasi?
- Millaista osaamista tunnistat jo nyt?
- Mistä kaikkialta sinulle on kertynyt osaamista? Mieti laajasti elämääsi: työelämää, opiskeluja, harrastuksiasi, erilaisia projekteja jne.
- Minkälaisia osaamisia tunnistat jo nyt?
- Millaista osaamista tunnistat kerryttäneesi muualla kuin koulutuksessa tai työelämässä?
- Mitkä asiat ovat sinulle niin itsestään selviä, että et ole ajatellut niiden olevan osaamista?
Osa 1: Tunnista taitosi
1A: Ammatilliset taidot - Ammatilliset taidot ovat alakohtaisia, opittavissa olevia taitoja, joita tarvitaan opinnoissa tai työssä.
Mieti opintojasi, työkokemustasi, vapaaehtoistyötäsi tai harrastuksiasi.
Kirjoita 5 ammatillista taitoa, joita sinulla on:
1.
2.
3.
4.
5.
1B: Yleiset työelämätaidot - Nämä ovat laajoja taitoja, jotka ovat hyödyllisiä kaikissa työympäristöissä.
Mieti, miten toimit muiden kanssa ja miten hoidat tehtäviä.
Kirjoita 5 yleistä työelämätaitoa, joita sinulla on:
1.
2.
3.
4.
5.
1C: Persoonalliset vahvuudet - Persoonalliset vahvuudet ovat luonteenpiirteitä ja asenteita, jotka auttavat sinua onnistumaan työssä ja elämässä.
Mieti, miten suhtaudut haasteisiin ja toimit muiden kanssa.
Kirjoita 5 persoonallista vahvuutta, joita sinulla on:
1.
2.
3.
4.
5.
Osa 2: Taitosi toiminnassa
Valitse 2 taitoa (mistä tahansa kategoriasta) ja kuvaa, miten olet käyttänyt niitä.
Taito 1:
- Missä/Milloin käytit tätä taitoa?
- Mitä teit?
- Mikä oli lopputulos?
Taito 2:
- Missä/Milloin käytit tätä taitoa?
- Mitä teit?
- Mikä oli lopputulos?
Osa 3: Pohdi
Mitä taitoja korostaisit, kun haet työtä?
Top 3 taitoa, joita korostaisit:
1.
2.
3.
Miksi nämä taidot ovat mielestäsi tärkeitä?
1.
2.
3.
Ohjeet harjoituksen tekemiseen:
- Listaa ensin, mistä kaikkialta sinulle on kertynyt osaamista. Osaamista voi olla kertynyt esimerkiksi työstä, koulutuksesta, harrastuksista.
- Valitse sitten yksi sinulle merkittävin työpaikka/koulutus/harrastusprojekti, jossa kertynyttä osaamista haluat tarkastella.
- Pohdi kertynyttä osaamista alla olevien kysymysten avulla.
- Voit käyttää sinulle sopivaa tapaa; kirjoittaa vapaasti, tehdä mindmapin, piirtää tms.
Pohdi osaamistasi seuraavien kysymysten avulla:
- Mitkä olivat tärkeimmät tehtäväsi ja vastuusi?
- Mitä sinun piti osata, jotta pystyit tekemään sen, mitä sinun piti?
- Mitä erityisosaamista tehtävä vaati?
- Missä onnistuit ja mitä sait aikaan?
- Mikä oli tärkeintä, mitä opit tässä työssä/koulutuksessa/harrastuksessa?
- Mikä oli sinulle helppoa ja mistä pidit?
- Mitä olisit halunnut tehdä enemmän?
- Mistä olisit halunnut oppia lisää?
- Millaista ammatillista osaamista tunnistit?
- Millaisia yleisiä työelämätaitoja tunnistit?
- Millaisia meta-taitoja tunnistit?
- Missä olet onnistunut ja mitä konkreettista olet saanut aikaan?
- Millaista osaamista haluaisit saada lisää?
Ammatillinen osaaminen
Ammatillinen osaaminen kehittyy työkokemuksen, koulutuksen ja kurssien, mentoroinnin, harjoittelun ja jatkokoulutuksen kautta. Se voi olla yhdistelmä sekä käytännön kokemusta että teoreettista tietoa, ja se voi olla eri tasoilla aina aloittelijasta asiantuntijaan.
Ammatilliseen osaamiseen voi kuulua erityisosaamista ja ammattialakohtaista tietoa sekä yleisiä työelämässä tarvittavia taitoja. Se voi sisältää käytännön taitoja, kuten työkalujen ja laitteiden käyttöä, teknistä osaamista tai käsityötaitoja. Lisäksi siihen voi kuulua analyyttisiä ja ongelmanratkaisutaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, johtamistaitoja, projektinhallintataitoja ja muita työelämässä arvostettuja taitoja.
Esimerkkejä ammatillisesta osaamisesta:
Kyky suunnitella ja kehittää ohjelmistoja eri ohjelmointikielillä, kuten Java, Python tai C++. Tämä sisältää taitoa ongelmanratkaisussa, koodin optimoinnissa ja virheiden korjaamisessa.
Taito suunnitella, asentaa ja ylläpitää sähköjärjestelmiä. Tähän voi kuulua kyky lukea sähköpiirustuksia, diagnostisoida ja korjata sähkövikoja sekä työskennellä turvallisesti sähkölaitteiden kanssa.
Taidot luoda visuaalisesti houkuttelevia graafisia elementtejä eri medioihin, kuten mainoksiin, verkkosivustoihin tai käyttöliittymiin. Tämä voi sisältää osaamista kuvankäsittelyohjelmistoissa, typografiassa, värien hallinnassa ja luovassa suunnittelussa.
Kyky suunnitella, organisoida ja johtaa projekteja tehokkaasti. Tähän sisältyy taito määritellä projektitavoitteet, aikatauluttaa tehtävät, resurssien hallinta ja tiimityöskentely projektin eri vaiheissa.
Taito kommunikoida ja neuvotella asiakkaiden kanssa tehokkaasti. Tämä voi sisältää kyvyn tunnistaa asiakkaiden tarpeet, esitellä tuotteita tai palveluita houkuttelevasti ja pystyä vastaamaan kysymyksiin tai vastaväitteisiin vakuuttavasti.
Taidot hoitaa ja huolehtia potilaista terveydenhuollossa. Tähän voi kuulua kyky tehdä oikeita lääketieteellisiä arvioita, hallita lääkinnällisiä laitteita, kommunikoida potilaiden kanssa empaattisesti ja tehokkaasti sekä tehdä päätöksiä nopeasti stressaavissakin tilanteissa.
Taito suunnitella ja rakentaa rakennuksia tai muita rakenteita. Tähän sisältyy osaaminen lukea rakennuspiirustuksia, valita ja käyttää oikeita työkaluja ja materiaaleja, hallita rakennustyömaata sekä noudattaa turvallisuusstandardeja.
Työelämäosaaminen
Yleiset työelämätaidot ovat taitoja, joita tarvitaan menestymiseen ja sopeutumiseen työelämässä yleisesti. Nämä taidot eivät ole sidoksissa tiettyyn ammattiin tai toimialaan, vaan ne ovat hyödyllisiä monilla eri työpaikoilla ja ammateissa.
Yleiset työelämätaidot ja siirrettävä osaaminen liittyvät molemmat työelämässä tarvittaviin taitoihin ja ominaisuuksiin. Yleiset työelämätaidot korostavat taitoja, jotka ovat tärkeitä monissa työtehtävissä, kun taas siirrettävä osaaminen painottaa osaamisen siirrettävyyttä eri ammatteihin ja toimialoihin. Monia yleisiä työelämätaitoja voidaan pitää myös siirrettävänä osaamisena, koska ne ovat hyödynnettävissä useissa eri ammateissa ja toimialoilla.
Esimerkkejä yleisistä työelämätaidoista:
Kyky ilmaista itseään selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti, kuunnella aktiivisesti ja välittää tietoa tehokkaasti.
Hyvä viestintä on arvokasta lähes kaikilla työaloilla. Se sisältää kyvyn ilmaista itseään selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti, kuunnella aktiivisesti ja välittää tietoa tehokkaasti.
Ongelmanratkaisutaidot ovat tärkeitä lähes kaikissa työtehtävissä. Ne sisältävät kyvyn tunnistaa ja analysoida ongelmia, kehittää luovia ratkaisuja ja toteuttaa niitä tehokkaasti.
Kyky työskennellä hyvin tiimeissä on tärkeää monilla työpaikoilla. Se sisältää kyvyn kommunikoida ja yhteistyössä muiden kanssa, jakaa vastuuta, ratkaista konflikteja ja saavuttaa yhteiset tavoitteet.
Johtamistaidot ovat hyödyllisiä monissa rooleissa, vaikka henkilö ei toimisikaan suoranaisesti esimiehenä. Ne sisältävät kyvyn organisoida ja priorisoida tehtäviä, motivoida muita, delegoida tehtäviä ja hallita aikaa ja resursseja.
Kyky luoda ja ylläpitää hyviä työsuhteita, käsitellä erilaisia ihmisiä ja kommunikoida tehokkaasti erilaisissa tilanteissa.
Kyky ajatella luovasti, tuottaa uusia ideoita ja löytää innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin.
Kyky toimia eettisesti ja vastuullisesti työssään, noudattaa ammatillisia standardeja ja käyttäytyä ammattimaisesti.
Luonteenvahvuudet
Luonteenvahvuudet ovat yksilöllisiä ja melko vakaita ja pysyviä piirteitä, joihin voit aina luottaa vaikeissa tilanteissa – ne auttavat sinua tekemään parhaasi niin opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässäkin. Ne voivat näkyä esimerkiksi sinnikkyytenä, ystävällisyytenä, uteliaisuutena tai rehellisyytenä.
Mieti, milloin vahvuutesi tulevat esiin ja miten ne auttavat sinua saavuttamaan tavoitteita, työskentelemään muiden kanssa tai voittamaan haasteita. Kun tunnet luonteesi vahvuudet, voit käyttää niitä tietoisesti tilanteissa, joissa haluat menestyä tai kehittyä.
Vahvuuksien käyttämisestä työelämässä on lukuisia tutkimuksin osoitettuja hyötyjä. Vahvuuksien on todettu olevan yhteydessä muun muassa:
- Itsetuntoon, minäpystyvyyteen ja psykologiseen pääomaan
- Hyvään elämään, onnellisuuteen
- Työssä kukoistamiseen ja työhyvinvointiin
- Työn imuun, innostukseen ja merkityksellisyyden kokemiseen
- Työssä suoriutumiseen, työn tuottavuuteen, asiakasuskollisuuteen
- Vähäisempään stressiin ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin
Vahvuusalueella työskennellessäsi olet parhaimmillasi. Työn tekeminen tuntuu luontevalta, se energisoi ja innostaa. Tunnistamalla vahvuuksiasi voit suunnata työuraasi kohti työtehtäviä ja työroolia, joissa pääset työskentelemään vahvuuksiasi hyödyntäen. Vahvuudet ovat myös aina tilanne- ja kontekstiriippuvaisia. Jokainen vahvuus voi väärässä ympäristössä olla myös heikkous.
Jatkuva ponnistelu epämukavuusalueella kuormittaa ja voi pahimmillaan johtaa uupumisoireiluun. On hyvä haastaa ja kehittää itseään, mutta hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on tärkeää tunnistaa, millainen työrooli sopii itselle ja millainen ei.
Työnhaussa omien vahvuuksien esille tuominen tekee sinusta erottuvan ja vakuuttavamman hakijan. On tärkeää kuvailla vahvuuksia konkreettisten esimerkkien avulla:
- Kerro, miten sinnikkyys näkyi opintoihin liittyvissä haasteissa tai projektitöissä
- Kuvaa, miten sosiaalinen älykkyys auttoi rakentamaan hyvän ryhmähengen työharjoittelussa
- Näytä, miten uteliaisuus ja uuden oppimisen halu näkyivät siinä, että perehdyit oman alan kehitykseen vapaaehtoisesti
Konkretisoi vahvuuksiasi työnhakudokumenteissa ja -haastatteluissa esimerkein. Muista liittää vahvuudet oikeisiin tilanteisiin ja tuloksiin, eli kerro lyhyesti mitä teit ja mikä oli lopputulos.
Luonteenvahvuuksien tietoinen hyödyntäminen lisää työhyvinvointia, motivaatiota ja menestystä. Hyödynnä vahvuuksiasi aktiivisesti työssä ja pyri tunnistamaan myös kollegojen vahvuudet – näin tiimi toimii tehokkaammin ja työ on mielekkäämpää.
- Jos olet luonnostasi utelias, etsi aktiivisesti mahdollisuuksia oppia uutta työssäsi
- Jos ystävällisyys on vahvuutesi, hyödynnä sitä asiakastyössä tai tiimityöskentelyssä
- Jos omaat hyvän organisointikyvyn, auta tiimiäsi aikataulujen hallinnassa tai projektisuunnittelussa
Työelämässä vahvuuksien hyödyntäminen tarkoittaa myös avointa keskustelua omasta työroolista: voit esimerkiksi ehdottaa projektia, jossa pääset käyttämään vahvuuksiasi, tai ottaa esille asioita kehityskeskustelussa esihenkilön kanssa.
Meta-tason taidot
Meta-taidot ovat yleisiä, työelämän kannalta keskeisiä valmiuksia, jotka tukevat oppimista, itsenäistä työskentelyä ja jatkuvaa kehittymistä erilaisissa tilanteissa. Ne auttavat hallitsemaan ja kehittämään omaa toimintaa esimerkiksi tavoitteiden asettamisen, päätöksenteon tai palautteen hyödyntämisen kautta. Meta-taidot tekevät mahdolliseksi sopeutua uusiin tehtäviin, priorisoida tehokkaasti sekä oppia kokemuksista – ja näin vahvistavat kykyä menestyä muuttuvassa työelämässä
Esimerkkejä meta-taidoista:
Kyky arvioida tietoa kriittisesti, tehdä perusteltuja päätöksiä ja ratkaisuja sekä tulkita ja analysoita tietoa.
Kyky hallita aikaa tehokkaasti, asettaa tavoitteita, priorisoida tehtäviä ja pitää määräaikoja.
Kyky hallita omaa aikaa ja energiaa, pysyä motivoituneena, asettaa tavoitteita ja seurata niiden saavuttamista.
Kyky sopeutua muuttuviin työympäristöihin, omaksua uusia taitoja ja vastata muutoksiin joustavasti.
Analyyttiset taidot liittyvät kykyyn kerätä, tulkita ja arvioida tietoa sekä tehdä järkeviä päätöksiä. Ne ovat tärkeitä muun muassa data-analytiikassa, tutkimuksessa ja strategisessa suunnittelussa.
Työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, ja kyky sopeutua ja mukautua uusiin tilanteisiin on arvokasta.
Harjoituksia liittyen luonteenvahvuuksiin
- Millaisissa tilanteissa olet päässyt käyttämään vahvuuksiasi?
- Missä tilanteissa koet innostuvasi tai onnistuvasi erityisen hyvin?
- Miltä vahvuusalueella toimiminen tuntui?
- Millaisista asioista ja minkälaista palautetta tai kiitosta olet saanut vanhemmalta, opettajilta, kollegoilta tai ystäviltä?
- Mitä taitoja tai piirteitä sinä itse arvostat itsessäsi?
- Millaiset työtehtävät ovat olleet sinulle mieluisia ja helppoja?
- Millaisessa ympäristössä viihdyt?
- Millaisissa tilanteissa tai tehtävissä olet joutunut pinnistelemään?
- Missä asioissa tai tilanteissa ihmiset kääntyvät sinun puoleesi saadakseen apua?
Mitkä ovat sinun yksilölliset vahvuutesi työssäsi?
Mieti ominaisuuksia, joiden tiedät olevan sinulle luontaisia vahvuuksia. Esimerkiksi luovuus, tarkkuus, joustavuus, ystävällisyys, rehellisyys, avoimuus, iloisuus, kuunteleminen…
1.
2.
3.
4.
5.
Missä asioissa vahvuutesi näkyvät työelämässäsi?
Kuvaile tilanteita työelämästäsi, joissa hyödynnät yllä mainittuja vahvuuksiasi ja kerro, miten näistä vahvuuksista on sinulle tai muille hyötyä?
1.
2.
3.
4.
5.
Sukella syvemmälle personallisuustesteillä
Monet ihmiset kokevat persoonallisuustestit hyödyllisiksi välineiksi itsetuntemuksen lisäämisessä, itsensä kehittämisessä ja vuorovaikutuksen parantamisessa muiden kanssa. Testit voivat tarjota uusia näkökulmia omiin toimintatapoihin, auttaa ymmärtämään erilaisuutta sekä inspiroida pohtimaan omia vahvuuksia ja kehitysalueita.
Huomioithan kuitenkin, että persoonallisuustestit antavat sinulle vain suuntaa – ne eivät ole koko totuus persoonallisuudestasi. Moni kokee testin oivalluttavana työkaluna itsetuntemukseen, mutta on hyvä tietää, että testejä on kritisoitu muun muassa yksinkertaistamisesta sekä tieteellisen pohjan puuttumisesta. Inspiroidu tuloksista, mutta suhtaudu niihin myös kriittisesti. Tärkeintä on oma pohdintasi ja avoimuus omien vahvuuksien sekä mahdollisten kehityskohtien tunnistamiseen.
VIA Character Survey -testi perustuu positiivisen psykologian teoriaan luonteenvahvuuksista. Kyseessä on tieteelliseen tutkimukseen perustuva testi, jonka on laatinut yli 50 huippututkijaa. Testi perustuu kuuteen universaaliin hyveeseen (viisaus ja tieto, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja henkisyys) sekä näiden hyveiden alle ryhmittyvistä 24 luonteenvahvuuksista, jotka toteuttavat ja ilmentävät hyveitä käytännössä.
Huom. VIA-testi vaatii kirjautumisen. Mikäli et halua kirjautua, kokeile muita testejä. Testin voi tehdä myös suomeksi, kielen pääsee vaihtamaan vasemmasta yläkulmasta. Testin tekemisen jälkeen saat sähköpostiisi koosteen, joka kertoo, mitkä ovat sinun luonteenvahvuuksiasi.
Big Five on yksi laajimmin hyväksytyistä ihmisen persoonallisuutta kuvaavista malleista ja laajasti käytössä myös soveltuvuustestinä rekrytoinneissa. Big Five -persoonallisuustesti kertoo, kuinka paljon sinusta löytyy kutakin persoonallisuuden piirrettä – avoimuutta, tunnollisuutta, ekstroversiota, sovinnollisuutta ja neuroottisuutta.
16 persoonallisuutta testi perustuu Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoriin (MBTI). MBTI jakaa ihmiset 16 erilaiseen persoonallisuustyyppiin, jotka määritellään neljän dikotomian perusteella:
- Ekstroversio (E) vs. Introversio (I): Suuntautuuko huomio ulkomaailmaan (E) vai sisäiseen maailmaan (I)?
- Aistiminen (S) vs. Intuitio (N): Kumpi tapa tiedon hankkimisessa on luontevampaa, aistien kautta (S) vai intuitiivisesti (N)?
- Ajattelu (T) vs. Tunne (F): Tehdäänkö päätöksiä loogisen ajattelun (T) vai tunteiden perusteella (F)?
- Havaitseminen (P) vs. Arviointi (J): Onko elämäntyyli enemmän spontaani ja joustava (P) vai organisoitu ja suunnitelmallinen (J)?
Yhdistämällä nämä neljä dikotomiaa saadaan 16 erilaista persoonallisuustyyppiä, kuten ISTJ, ENFP, jne. Näitä tyyppejä käytetään laajalti henkilökohtaiseen kehitykseen, uraneuvontaan ja tiimidynamiikan ymmärtämiseen.
Enneagrammi on persoonallisuusmalli, joka auttaa tunnistamaan yksilöllisiä käyttäytymis- ja ajattelutyylejä. Enneagrammissa ihmisten persoonallisuus jaotellaan yhdeksään erilaiseen tyypiin, joista jokaisella on omat vahvuutensa, haasteensa ja kasvun mahdollisuutensa. Testi auttaa sinua ymmärtämään paitsi omaa toimintatapaasi, myös sitä, miten reagoit paineen alla ja miten olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Enneagrammi ei ainoastaan kuvaa käyttäytymistäsi, vaan tarjoaa oivalluksia myös perimmäisistä motiiveista, arvoista ja pelkojen lähteistä, jotka vaikuttavat valintoihisi ja vuorovaikutussuhteisiisi arjessa, opinnoissa ja työelämässä.
Testin tekeminen ei vaadi rekisteröitymistä, ja saat heti tuloksesi, jossa kuvataan oma Enneagrammi-tyyppisi ja sen ydinpiirteet.
Työelämän siirrettävät taidot – voimavaroja kaikissa uratilanteissa
Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja urapolkujen monimuotoisuus nostavat esiin niin sanottujen siirrettävien taitojen merkityksen. Siirrettävät taidot ovat osaamisen muotoja, joita voidaan hyödyntää alasta ja tehtävästä toiseen. Näillä taidoilla on suuri arvo niin työnhaussa, alanvaihdossa kuin opiskelujen aikana.
Siirrettävät taidot auttavat menestymään monenlaisissa työtehtävissä ja uratilanteissa. Niistä on erityistä hyötyä opiskelijoille sekä työuransa alkuvaiheessa oleville, joilla työkokemusta saattaa vielä olla rajallisesti. Tällöin on tärkeää nostaa hakemuksissa ja haastatteluissa esiin omia siirrettäviä taitoja ja meta-taitoja – esimerkiksi kykyä toimia erilaisissa ryhmissä, oppia nopeasti uutta, käyttää vieraita kieliä ja johtaa omaa toimintaa.
Konkreettiset esimerkit aiemmista opinnoista, työ- tai harrastuskokemuksista havainnollistavat, miten olet käyttänyt näitä taitoja käytännössä. Osoita esimerkiksi, miten olet ratkaissut ongelmia, motivoitunut haastavassa tilanteessa tai kehittänyt vuorovaikutustaitojasi. Usein juuri siirrettävät taidot ja oma-aloitteisuus ovat keskeisiä tekijöitä uuden tehtävän oppimisessa ja menestymisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Voit lukea lisää työnhausta eri vaiheissa uraa ja alan vaihtamisesta.
Osaamisen esilletuominen
Työnhaussa menestyminen vaatii paitsi alan tietojen ja taitojen hallintaa myös kykyä tuoda osaaminen selkeästi ja vakuuttavasti esiin. Usein työnantajat etsivät hakijoita, jotka pystyvät kertomaan konkreettisesti, mihin he osaamistaan ovat hyödyntäneet ja millaisia tuloksia ovat saavuttaneet. Onkin tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja kokemukset sekä osata viestiä niistä selkeästi, olipa kyse ansioluettelosta, hakemuskirjeestä tai työhaastattelusta. Näin erotut joukosta ja osoitat, miten juuri sinä voit tuoda arvoa tulevalle työnantajalle.
Työnantajat arvostavat selkeää ja tarkkaa tietoa siitä, mitä osaat ja mitä voit tuoda organisaatioon. Jotta voit tuoda osaamistasi esiin työnantajaa kiinnostavalla tavalla, sinun on:
- Tiedettävä, mitä osaat ja missä olet hyvä.
- Oltava tietoinen työnantajan ja alan osaamistarpeista.
- Muotoiltava viestisi niin, että kerrot omasta osaamisestasi työnantajaa kiinnostavia asioita.
Pohtiessasi itsellesi sopivia uravaihtoehtoja, on paljon hyötyä siitä, että olet pohtinut laajasti omaa osaamistasi. Kun tunnistat mitä osaat, millaisia vahvuuksia sinulla on työntekijänä ja minkälaisia asioita haluat oppia lisää, voit peilata osaamistasi alan osaamisvaatimuksiin, erilaisiin uratarinoihin ja pohtia millainen rooli sopisi sinulle.
Jos haluat harjoitella, miten tunnistamaasi osaamista voi kuvata sujuvammin ja sanoittaa vaikuttavammin työnhaussa, niin voit vielä käydä tutustumassa Osaamisen sanoittamisen- sivun harjoituksiin.
Osaamisen hahmottaminen osaamisprofiilin avulla
Tarvitset kykyä sanoittaa omaa osaamistasi monessa tilanteessa työelämässä. Oman osaamisen sanoittaminen on olennaista erityisesti työnhaussa, mutta se auttaa myös uralla etenemisessä sekä tiimityössä, kun pystyt kertomaan osaamisestasi ja uratoiveistasi kiinnostavasti ja ytimekkäästi. Osaamisesta kertominen vaatii taitoa ja taito kehittyy harjoittelemalla.
Voit harjoitella osaamisen hahmottamista ja esilletuomista Osaamisprofiili-harjoituksen avulla. Tässä harjoituksessa tiivistät Osaamisen tunnistamisen-luvun opit selkeäksi osaamisprofiiliksi, jota voit hyödyntää tulevaisuudessa työnhaussa ja urasuunnittelussa. Osaamisprofiiliisi sisällytät kaikki eri osaamisen alueet. Ota mukaan vain sellaista osaamista ja vahvuuksia, joita haluat käyttää tulevaisuudessa ja joissa haluat kehittyä.
Osaamisprofiiliin palaaminen ja sen täydentäminen vahvistavat itsetuntemustasi entisestään. Ammatillinen profiilisi kirkastuu vähitellen lisää.
-
Tärkein ammatillinen osaaminen
-
Tärkeimmät työelämätaidot
-
Tärkein metaosaaminen
-
Tärkein siirrettävä osaaminen
-
Tärkeimmät luonteenvahvuuteni
-
Tärkeimmät vahvuuteni työntekijänä
-
Tärkeimmät saavutukset ja onnistumiset
-
Tärkeimmät arvoni
-
Minua motivoi eniten
-
Minua kiinnostaa
-
Haluan oppia/kehittyä tulevaisuudessa
-
Uratavoitteeni
Tulevaisuuden osaaminen
Digitalisaatio, globaalit muutokset ja teknologinen kehitys muovaavat jatkuvasti työelämää, ja samalla ammatilliset vaatimukset uudistuvat. Nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa on ratkaisevan tärkeää, että työnhakija tunnistaa ja ymmärtää sekä oman nykyisen osaamisensa että tulevaisuuden osaamistarpeet. Ajan tasalla olevan työnhakijan tulee osoittaa valmiutta oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan tulevaisuuden tarpeisiin.
Ihmistaitojen uusi arvo tekoälyaikakaudella
Tekoälyratkaisut ja digitaaliset työkalut otetaan nykyään yhä laajemmin käyttöön eri toimialoilla. Teknisen osaamisen merkitys korostuu, kun työntekijöiltä odotetaan kykyä omaksua uusia ohjelmistoja, järjestelmiä ja algoritmeja sekä osata hyödyntää tekoälypohjaisia sovelluksia arjen työssä. Esimerkiksi sairaalaympäristöissä on tärkeää oppia käyttämään tekoälyä hyödyntäviä diagnostiikka- ja potilastietojärjestelmiä turvallisesti ja tehokkaasti. Toisena esimerkkinä mainittakoon media-ala, jossa tekoälyä käytetään sisällön ideoinnin, analysoinnin ja kohdentamisen apuna, mikä vaatii sekä teknistä ymmärrystä että luovaa ajattelua.
Vaikka tekninen osaaminen on yhä tärkeämpää, samalla on monia taitoja, joissa ihminen on edelleen koneita parempi – ja joiden merkitys kasvaa tekoälyn yleistyessä. Tekoäly ei esimerkiksi kykene hoitamaan vuorovaikutusta, empatiaa, luovaa ongelmanratkaisua tai eettistä harkintaa samalla laadulla ja inhimillisyydellä kuin ihminen. Sen vuoksi ns. pehmeiden taitojen (englanniksi soft skills) merkitys työelämässä korostuu jatkuvasti. Ne koostuvat henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sopeutumiskyvystä, aloitteellisuudesta ja yhteistyötaidoista, sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidoista, jotka ovat keskeisiä monimutkaisissa, muuttuvissa tilanteissa. Ne auttavat kohtaamaan muutoksia, toimimaan erilaisissa tiimeissä ja rakentamaan toimivia asiakassuhteita.
Yritykset etsivätkin yhä useammin työntekijöitä, joilla on hyvät viestintätaidot, kyky motivoida muita, ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä toimia joustavasti niin itsenäisesti kuin ryhmän jäsenenä. Työnhaussa juuri nämä taidot voivat nousta ratkaisevaan rooliin varsinkin silloin, kun hakijoiden tekninen osaaminen on hyvin samankaltaista. Pehmeät taidot auttavat erottautumaan ja luovat arvoa, jota tekoäly ei pysty täysin korvaamaan.
Tulevaisuuden työmarkkinoilla menestyminen edellyttää nykyisen osaamisen kirkastamista, jatkuvaa uuden oppimista sekä pehmeiden taitojen kehittämistä. Ole utelias, seuraa trendejä, kehitä itseäsi ja viesti tämä osaamisesi vakuuttavasti työnhaussa – näin olet askeleen edellä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Voit myös lukea lisää kestävästä työelämästä sivulta urasuunnittelu.
- Optimismi ja myönteinen asennoituminen
- Visio ja kyky nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia
- Aloitteellisuus ja oma-aloitteisuus
- Halukkuus ottaa johtovastuuta
- Päättäväisyys ja sinnikkyys
- Rohkeus ottaa riskejä
- Resilienssi eli kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja muutoksista
- Johtajuus ja motivointikyky
- Viestintätaidot – selkeä ilmaisu ja vuorovaikutus
- Kuuntelutaidot
- Kyky rakentaa ja ylläpitää ihmissuhteita
- Neuvottelutaidot
- Eettisyys ja vastuullisuus
Jokaisella alalla on omat tulevaisuuden osaamistarpeensa. Tulevaisuuden osaamisen suunnittelussa auttaa, kun seuraat alan kehitystä ja muutostrendejä. Seuraa siis työmaailman ja oman alasi megatrendejä ja ennakointiraportteja: ymmärrä, mihin suuntaan ala on menossa.
- Esimerkiksi Sitra, EDUFI:n kansallinen osaamisennakoinnin foorumi sekä World Economic Forum tarjoavat ajankohtaisia raportteja ja ennusteita uusista taidoista ja ammateista.
- Opetushallituksen toimialoittain koostetut tulevaisuuden osaamiskortit sisältää ajantasaista tietoa eri alojen trendeistä ja taidoista, joita arvostetaan tulevaisuuden työmarkkinoilla.
- Myös verkkokurssit, kuten Aalto-yliopiston Future of Work, auttavat pysymään ajan tasalla.
Vertaile ennusteita omaan osaamisprofiiliin ja mieti, mitä uutta taitoa sinun voisi olla hyvä oppia tai kehittää. Tee näkyväksi oma kehityshalusi ja osaamisesi työnhaussa. Korosta hakemuksissa ja haastatteluissa sekä nykyisiä vahvuuksiasi että valmiuttasi oppia uusia taitoja, joita tulevaisuudessa alallasi tarvitaan. Osoita esimerkein, miten olet aiemmin oppinut, sopeutunut ja kehittänyt itseäsi muuttuvassa ympäristössä – näin vakuutat työnantajan siitä, että olet valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.
Linkki-vinkki
Tutustu osaamisen tunnistamiseen ja urasuunnittelutaitoihin lisää
Lähde- ja lisätietoja
- Työnhakijana: Osaamisen tunnistaminen | Työterveyslaitos
- Työn tulevaisuudet megatrendien valossa | Sitra
- Tulevaisuuden osaamistarpeita arvioitu aloittain & Osaamiskorttipakka | Opetushallitus
- Missä olet hyvä? Osaamisen tunnistaminen on tärkeää | Duunitori
- Vahvuuspakka – tutkimusmatka vahvuuksien äärelle | Mieli.fi
- Pehmeät taidot tulevaisuuden valttikorttina | Opetushallitus
- Ammatillinen osaaminen näkyväksi tutkinnoilla | Opetushallitus
- Siirrettävät taidot ovat ratkaisevan tärkeitä uramenestykselle | EF.fi
- Osaamisen ennakointi | Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumi.
- Bloomin taksonomia | Turun Yliopisto, ACTS
- VIA Institute: VIA Character Strengths Survey.
- World Economic Forum: Future of Jobs Report (2025).
- Voimakehä-menetelmä | Sanna Wenström ja Laura Paaso