Työnhaku ja tunteet
Unelmointi ja tavoitteet
Unelmat auttavat kuvittelemaan myönteisen tulevaisuuden. Tavoitteet puolestaan ohjaavat toimintaa kohti sitä. Uraan liittyvät unelmat perustuvat usein siihen, että saat tehdä työtä, jossa voit hyödyntää osaamistasi, kiinnostuksen kohteitasi ja vahvuuksiasi. Monelle on tärkeää myös, että työ tukee omia arvoja ja tuntuu merkitykselliseltä.
Unelmointi auttaa hahmottamaan, mihin suuntaan haluat urallasi kulkea. Kun tiedät, mitä tavoittelet, voit tehdä valintoja, jotka vievät sinua sitä kohti. Samalla vahvistuu motivaatio jatkaa eteenpäin myös silloin, kun kohtaat haasteita.
Unelmointi ei ole vain haaveilua, vaan myös urasuunnittelun työkalu:
- se auttaa suuntaamaan energiaa ja valintoja
- se lisää motivaatiota ja sitkeyttä
- se avaa uusia ideoita ja uravaihtoehtoja
”Unelmat viitoittavat mahdollisuuksien maailmaa, joka on mahdollista saavuttaa, kunhan se ensin kuvitellaan. Unelmoinnin päämäärät ovat sellaisia, joissa meidän oma ainutlaatuisuus, mielenkiinnonkohteet, tapa olla olemassa, oma erityisyys, kyvykkyydet, osaamiset ja suhtautuminen maailmaan, kohtaa jotain sellaista, jota ei vielä ole, mutta jota kohti kannattaisi lähteä kulkemaan.” (Professori Arto O. Salonen, Mieliteko-podcast)
Kaikki uudet ideat ja saavutukset ovat joskus alkaneet ajatuksesta tai unelmasta. Silti unelmointi ei aina ole helppoa. Jatkuva negatiivinen uutisvirta ja epävarmuus voivat vaikeuttaa tulevaisuuden kuvittelua. Joskus unelmoinnin vaikeus voi liittyä myös uupumukseen tai masennukseen.
Unelmiin liittyy usein myös pelkoja. Saatat pohtia esimerkiksi: Entä jos epäonnistun? Entä jos teen väärän valinnan? Entä jos elämä muuttuu odottamattomalla tavalla? Pelot kuuluvat muutokseen. Jokainen, joka on tavoitellut unelmiaan, on kohdannut epävarmuutta. Ero syntyy siitä, uskaltaako ottaa ensimmäisen askeleen peloista huolimatta.
Unelmointitaidoilla unelmista totta
Jotta unelma voi toteutua, on se uskallettava sanoa ääneen. Moni hautoo unelmiaan hiljaa mielessään jopa vuosia, osa ei koskaan puhu unelmistaan ääneen.
Unelmointitaito tarkoittaa kykyä pohtia omia toiveita, arvoja ja kiinnostuksen kohteita sekä antaa itselleen lupa haaveilla ilman liiallisia rajoituksia ja ulkopuolisten odotusten painetta.
Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Kannattaa miettiä myös, millainen työ oikeasti innostaa sinua. Se, että olet jossakin hyvä, ei aina tarkoita, että haluat tehdä sitä työksesi. Joskus tavoittelemme asioita, joita muut pitävät arvokkaina, vaikka ne eivät tunnu omilta.
Lue lisää aiheesta Ikigai urasuunnittelun työkaluna Tavoitteet Uralle-sivuilla
Unelmointi rohkaisee ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti. Kun annat itsellesi luvan vapaasti pohtia, millaista tulevaisuutta haluat, voit löytää uusia, entuudestaan tuntemattomia ratkaisuja ja ideoita työssään. Kun uskallat kuvitella erilaisia uravaihtoehtoja, tunnistat helpommin työtehtävät ja työympäristöt, jotka tuovat iloa, merkitystä ja motivaatiota. Innostus ja unelmointi eivät sulje pois realistisuutta. Päinvastoin ne auttavat suuntaamaan työnhakua kohti vaihtoehtoja, jotka tukevat sekä ammatillista kasvua että hyvinvointia.
Unelmointi on taito, jota voi harjoitella. Myönteinen mielikuvittelu auttaa selkiyttämään omia tavoitteita ja vahvistaa yhteyttä omiin arvoihin. Alla olevien harjoituksien avulla voit pohtia omia unelmointitaitojasi ja suunnitella unelmatyötäsi.
- Miten helppoa tai haastavaa unelmointi on sinulle?
- Millaisia unelmia sinulla on ollut?
- Oletko joskus toteuttanut oman unelmasi?
- Minkä tekemisestä nautit kaikkein eniten?
- Milloin pääset Flow-tilaan?
- Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
- Mistä haluat oppia lisää?
- Millaisia haasteita luulet henkilöiden kokeneen matkallaan kohti unelmia
- Millaisia pelkoja ja uskomuksia on omien unelmiesi tiellä?
- Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?
- Mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista?
Resilienssi ja pettymysten käsittely työnhaussa
Työnhaku on usein pitkä prosessi, joka vaatii sekä aikaa että energiaa. Sen aikana voi tulla vastaan yllätyksiä, pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Epävarmuus omasta työllistymisestä, tulevaisuudesta ja taloudellisesta tilanteesta voi tuntua turhauttavalta ja viedä paljon voimavaroja.
Siksi resilienssi on tärkeä taito. Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä vastoinkäymisistä, palautua niistä ja jatkaa eteenpäin. Se auttaa suhtautumaan hylkäysviesteihin tai työnantajan hiljaisuuteen rakentavasti. Samalla säilyy usko omiin mahdollisuuksiin oppia, kehittyä ja löytää sopiva työ.
Pettymysten jälkeen kannattaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mitä tilanteesta voi oppia. Voisiko seuraavalla kerralla tehdä jotain toisin? Resilienssi vahvistuu myös, kun muistat omat vahvuutesi, aiemmat onnistumisesi ja suhtaudut virheisiin oppimisen mahdollisuuksina.
Moni kokee työnhaun aikana ahdistusta, turhautumista tai motivaation laskua. Vaikeat tunteet ovat tavallisia etenkin silloin, kun kielteisiä vastauksia tulee paljon tai epävarmuus jatkuu pitkään. Tunteita ei tarvitse tukahduttaa. On hyvä antaa itselleen lupa tuntea esimerkiksi pettymystä, surua tai kiukkua.
Oloa voivat helpottaa esimerkiksi:
- omien ajatusten ja tunteiden pohtiminen
- hengitys- ja rentoutusharjoitukset
- työnhaun pilkkominen pieniin tehtäviin
- itsensä palkitseminen pienistäkin edistysaskelista
- vertaistuki ja keskustelu läheisten kanssa.
Jos ahdistus jatkuu pitkään tai vaikeutuu, kannattaa hakea apua terveydenhuollosta tai keskustella ammattilaisen kanssa.
Kuinka käsitellä työnhaun aikana syntyviä pettymyksiä?
Kun kohtaat pettymyksen työnhaussa, on luonnollista tuntea pettymystä, surua tai turhautumista. On tärkeää antaa itsellesi lupa kokea nämä tunteet sen sijaan, että yrittäisit sivuuttaa tai piilottaa ne. Kun nimeät ja hyväksyt tunteesi, pystyt käsittelemään ne rakentavammin ja pääsemään eteenpäin.
Vaikka torjutuksi tuleminen saattaa hetkellisesti masentaa, älä anna yhden epäonnistumisen määrittää tulevaisuuttasi. Pidä mielessä, että työnhakuun kuuluu ylä- ja alamäkiä ja että jokainen yritys tuo sinut lähemmäs tavoitteitasi. Usein uudet mahdollisuudet ilmaantuvat, kun niitä vähiten odottaa.
Työnhaku voi joskus tuntua yksinäiseltä, mutta muistathan, että läheiset ihmiset voivat tukea sinua. Keskustele tunteistasi ja kokemuksistasi ystävien tai perheen kanssa. Toisen näkökulma voi auttaa suhtautumaan tilanteeseen rakentavammin, ja pelkkä purkaminen voi saada olosi kevyemmäksi.
Pettymykset voivat heikentää itseluottamusta, mutta muista pysähtyä miettimään omia taitojasi ja onnistumisiasi. Kirjoita ylös saavutuksiasi sekä vahvuuksiasi, jotka voivat auttaa sinua tulevaisuuden työnhaussa. Yksi vastoinkäyminen ei määritä arvoasi; annat parastasi ja opit joka vaiheessa uutta.
Anna itsellesi aikaa palautua ja rentoutua, kun työnhaku tuntuu stressaavalta. On tärkeää pitää huolta omasta mielestä ja kehosta esimerkiksi liikkumalla, harrastamalla, lepäämällä tai viettämällä aikaa ystävien seurassa. Hyvä itsehoito tukee jaksamista pitkällä aikavälillä.
Käsittele pettymys osana kasvuprosessia. Mieti, mitä voit oppia tilanteesta – voisitko kehittää jotain osa-aluetta, muokata hakemustasi tai etsiä työnhaussa uusia reittejä? Jokainen kokemus voi avata uusia ovia ja johdattaa sinut kohti parempia mahdollisuuksia, vaikka suunta muuttuisi matkan varrella.
Yleiset sudenkuopat työnhaussa
Yksi yleisimmistä virheistä työnhaussa on keskittyä liikaa vain yhteen kiinnostavaan paikkaan. Jos panostat kaikki odotuksesi ja toiveesi yhteen hakuun, petyt helposti, jos et tulekaan valituksi. Siksi on viisasta pitää useita vaihtoehtoja avoinna ja hakea useampiin paikkoihin.
Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta itseään kannattaa arvioida realistisesti. Jos haet tehtäviin, joihin vaaditaan enemmän kokemusta tai koulutusta kuin sinulla tällä hetkellä on, voit joutua pettymään. Keskity hakemaan sellaisiin tehtäviin, joissa osaamisesi on sopiva.
Negatiiviset tunteet ovat täysin luonnollisia etenkin työnhaun pettymyksien jälkeen, ja on tavallista, että oma näkökulma muuttuu silloin helposti synkemmäksi. Tämä voi huomaamatta heijastua työnantajille työnhakutilanteissa, kuten hakemuksissa, haastatteluissa ja muussa viestinnässä. Koeta pitää yllä rohkeutta ja korostaa niitä asioita, joissa olet vahva. Positiivinen ja avoin asenne auttaa jaksamaan ja tekee sinusta houkuttelevamman hakijan työnantajan silmissä.
Voimavarat työnhaussa
Työnhaku voi olla pitkä prosessi, joka vaatii sitkeyttä. Siksi omasta jaksamisesta ja mielenterveydestä on tärkeä pitää huolta ja tukeutua olemassa oleviin voimavaroihin koko työnhaun ajan.
Voimavarat ovat asioita, jotka auttavat sinua jaksamaan ja etenemään kohti tavoitettasi.
Voimavaroja voivat olla esimerkiksi:
- riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruokavalio
- myönteinen ajattelutapa, sinnikkyys ja itseluottamus
- selkeä arjen rytmi ja suunnitelmallisuus
- harrastukset ja palautuminen
- läheisten tuki
Kaikki työllistymiseen vaikuttavat asiat eivät ole omissa käsissäsi. Siksi on tärkeää suhtautua itseensä lempeästi ja hyväksyä myös keskeneräisyys.
Alla on koottu tekijöitä, jotka auttavat ylläpitämään motivaatiota ja jaksamista työnhaun aikana.
Voimavarat ovat jokaiselle erilaisia. Ne ovat asioita, jotka antavat energiaa ja tukevat hyvinvointia.
Voit tunnistaa omia voimavarojasi pohtimalla esimerkiksi:
- Mitkä asiat tuovat minulle iloa?
- Miten rentoudun?
- Mistä tekemisestä nautin?
- Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä?
- Mikä auttaa minua jaksamaan vaikeina hetkinä?
- Mikä tukee tavoitteideni saavuttamista?
Pidä huolta siitä, että elämässäsi on tilaa myös näille asioille. Vastoinkäymisten keskellä tee välillä jotain, mistä pidät ja jossa koet onnistuvasi.
Resurssit ovat pääomaa, jotka auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi.
Resursseja voivat olla esimerkiksi:
- taloudellinen tilanne
- osaaminen ja koulutus
- sosiaaliset suhteet
- hyvä terveys ja fyysinen kunto
- läheisten tuki
- omat luonteenpiirteet, kuten sitkeys, tarkkuus tai päättäväisyys.
Omista resursseista ja vahvuuksista kannattaa olla tietoinen ja hakea niistä voimaa haasteiden keskellä. Omia resursseja voi myös vahvistaa esimerkiksi huolehtimalla terveydestä ja ylläpitämällä ihmissuhteita.
Itsemyötätunnon, eli myötätuntoisen ja ymmärtäväisen suhtautumisen itseensä, merkitys korostuu haastavina hetkinä.
Sen sijaan, että moittisit itseäsi vastoinkäymisten hetkellä, voit suhtautua itseesi ymmärtäväisesti ja kannustavasti – aivan kuten suhtautuisit ystävään, joka on samassa tilanteessa. Tutkimusten mukaan itsemyötätunto lisää hyvinvointia ja vahvistaa resilienssiä (Neff, 2003).
Työnhaussa itsemyötätunto auttaa palautumaan pettymyksistä, ylläpitämään motivaatiota ja jatkamaan eteenpäin. Kun muistat olla armollinen itsellesi ja sallia myös heikot hetket, annat itsellesi paremmat mahdollisuudet selviytyä työnhaun myötä tulevista haasteista ja jatkaa eteenpäin pitkäjänteisesti ja hyvinvointiasi tukien.
Toiveikkuus tarkoittaa uskoa siihen, että tavoitteita kohti voi edetä, vaikka matkan varrella tulee esteitä.
Toiveikkuus on tärkeä voimavara, joka auttaa ylläpitämään henkistä energiaa ja katsetta eteenpäin myös epävarmoina aikoina. Lisäksi toiveikkuus auttaa säilyttämään suuntana tulevaisuuden ja sitoutumaan pitkäjännitteiseen työnhakuun.
Toiveikkuus ei ole pelkkää optimismia. Se tarkoittaa realististen tavoitteiden asettamista, vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimistä ja motivaation ylläpitämistä myös vaikeina aikoina.Tutkimusten mukaan korkea toiveikkuus liittyy parempaan hyvinvointiin ja tavoitteiden saavuttamiseen haasteiden keskellä (Snyder, 2002, American Psychologist).
On tärkeää muistuttaa itseään siitä, että jokainen kielteinen vastaus vie lopulta askeleen lähemmäs onnistumista – uudet ovet voivat avautua yllättävistä suunnista, kun ylläpidät toiveikkuutta ja jatkat sinnikkäästi eteenpäin.
Kasvun asenne tarkoittaa uskoa siihen, että taitoja ja osaamista voi kehittää harjoittelemalla ja oppimalla.
Kasvun asenteen omaava työnhakija näkee myös epäonnistumiset mahdollisuutena oppia uutta: hän suhtautuu ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja uskaltaa kokeilla erilaisia lähestymistapoja
Kasvun asenne lisää rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja ja helpottaa työnhaun epävarmuuden sietämistä. Samalla vahvistuvat pitkäjänteisyys ja usko omiin kykyihin.
Jos työnhaku tuntuu pelkältä ponnistelulta, pysähdy hetkeksi arvioimaan tavoitettasi.
Kysy itseltäsi esimerkiksi:
- Onko tavoite edelleen minulle tärkeä?
- Onko tavoite aidosti oma?
- Tukeeko se omia arvojani?
Joskus ihminen muuttuu tai olosuhteet muuttuvat, niin että tavoite ei tunnu enää oikealta. Se ei ole epäonnistuminen, vaan merkki siitä, että olet oppinut lisää itsestäsi. Silloin on viisautta ottaa aikalisä ja muodostaa uusi tavoite.
Isot tavoitteet on hyvä pilkkoa pieniksi osatavoitteiksi, joita kohti voi edetä pienin askelin. Itselle sopivan kokoiset tavoitteet mahdollistavat onnistumisen kokemuksia. Pienetkin onnistumiset lisäävät motivaatiota ja auttavat etenemään.
Jos eteneminen tuntuu vaikealta, pilko tehtävä vielä pienempiin osiin. Muista myös pysähtyä huomaamaan oma edistymisesi!
Muiden ihmisten tuki auttaa tehokkaasti toiminnan ylläpitämisessä. Tukea voi saada esimerkiksi läheisiltä, ystäviltä, opiskelukavereilta tai ammattilaisilta, kuten uraohjaajalta tai valmentajalta.
Myös vertaistuki on tärkeää. Se tarkoittaa samassa tilanteessa olevien ihmisten keskinäistä tukea. Vertaistukea voi saada esimerkiksi työnhakuryhmistä, verkostoitumistapahtumista tai verkkoyhteisöistä.
Kokemusten jakaminen auttaa huomaamaan, ettei ole yksin. Samalla voi saada uusia näkökulmia, käytännön vinkkejä ja lisää uskoa omiin mahdollisuuksiin. Tutkimusten mukaan vertaistuki vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa hyvinvointia. Lisäksi vertaistuki auttaa käsittelemään työnhaun aikana syntyviä pettymyksiä ja turhautumista.
Huijarisyndrooma työnhaussa
Huijarisyndrooma tarkoittaa kokemusta, jossa pätevätkin ihmiset epäilevät osaamistaan, selittävät onnistumisensa sattumalla ja pelkäävät tulevansa “paljastetuiksi”. Ilmiö on yleinen etenkin uran alkuvaiheissa ja herää helposti arviointitilanteissa ja silloin, kun itseltä odotetaan paljon.
Uusissa ympäristöissä ja tehtävissä oma onnistumishistoria ja palaute ovat vielä vähäisiä. Myös opiskelusta tuttu täydellisyyden tavoittelu saattaa siirtyä huomaamatta työnhakuun. Työnhakuprosessit – testit, haastattelut ja vertailu – korostavat suoritusta ja voivat vahvistaa epävarmuutta. Sosiaalinen vertailu lisää paineita: näemme toisten “parhaat palat”, mutta emme heidän epävarmuuksiaan, luonnoksiaan tai epäonnistumisiaan. Ympäristötekijöillä on myös väliä: esimerkiksi aliedustetuissa ryhmissä tai perheen ensimmäisenä korkeakouluun hakeutuvilla kuulumattomuuden tunne ja stereotyyppien paine voivat vahvistaa huijarikokemuksia.
Ilmiö kannattaa tunnistaa, sillä tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen: ne voivat johtaa välttelyä (“en hae ennen kuin olen täydellinen”), heikentää haastattelusuoriutumista tai johtaa oman osaamisen alihinnoitteluun palkkakeskusteluissa.
Vinkkejä huijarisyndrooman hallintaan:
- Nimeä ilmiö: “Tämä on huijarisyndrooman ääni, ei fakta.” Etäännyttäminen vähentää sen vaikutusta.
- Vältä vertailua kokeneempiin ammattilaisiin: Näkyvyysvinouma vääristää todellisuutta. Vertaa itseäsi aiempaan osaamiseesi ja keskity edistymiseen, ei täydellisyyteen.
- Kokoa “todistepankki”: Kirjaa kurssi- ja projektityöt, analyysit, koodit ja saadut palautteet. Palauta nämä mieleen ennen hakemuksia ja haastatteluja.
- Harjoittele vaikutustarinoita: Kuvaa osaamisesi nelivaiheisesti – tilanne, tehtävä, toiminta, tulos – Kun harjoittelet vaikutustarinoiden kertomista, pätevyyden tunne vahvistuu.
- Suuntaa tavoitteet oppimiseen: Suoritustavoitteiden sijaan aseta oppimistavoitteita. “Opin esittelemään projektini selkeästi” on rakentavampi kuin “onnistun täydellisesti”.
- Pyydä palautetta: Konkreettinen palaute opettajilta tai mentoreilta kalibroi käsitystäsi osaamisesta.
- Hae rohkeasti: Hae tehtäviin, joissa täytät valtaosan kriteereistä, vaikka kaikkea ei olisi vielä hallussa. Osaamisaukot ovat oppimissuunnitelmia, eivät automaattisia hylkäysperusteita.
Harjoituksia liittyen työnhaun tunteiden käsittelyyn
Seuraavan harjoituksen tarkoitus on oppia tunnistamaan omia voimavarojasi ja resurssejasi. Huomaat, että sinulla on paljon arvokkaita asioita elämässäsi, joista voit ammentaa tarvittaessa voimia. Ymmärrät, mitkä asiat tuovat sinulle energiaa ja iloa, ja voit lisätä näitä elämääsi.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja kirjaa vastaukset itsellesi ylös.
Voimavarat
-
Millaiset asiat tuottavat sinulle hyvää mieltä?
-
Miten rentoudut ja keräät voimia?
-
Miten pidät itsestäsi huolta?
-
Minkälaisten asioiden tekemisestä nautit?
-
Mistä innostut?
-
Keneltä saat tukea ja arvostusta?
Resurssit
-
Mitkä ovat vahvuutesi?
-
Mitä asioita arvostat elämässäsi?
-
Millainen on taloudellinen tilanteesi ja miten voit parantaa sitä?
-
Keneltä saat tarvittaessa apua?
1: Ajattele yhtä hetkeä työssäsi, jolloin et pystynyt hallitsemaan negatiivisia reaktioitasi tiimiäsi/kollegoitasi tai esimiehiäsi kohtaan stressin tai työtaakan aiheuttaman paineen vuoksi. Kirjoita ylös:
- Mitkä olivat tunteesi?
- Miten nämä tunteet saivat sinut reagoimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa?
- Mitä ajattelit sillä hetkellä ja sen jälkeen?
- Minkälaisen reaktion sait muilta reaktiosi jälkeen?
2: Tee sama harjoitus miettimällä yksi hetki, jolloin kollegasi tai esimiehesi reagoi kielteisesti sinua kohtaan.
- Millaisia tunteita herätit?
- Miten nämä tunteet saivat sinut reagoimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa tämän henkilön kanssa?
- Mitä ajattelit sillä hetkellä ja sen jälkeen?
- Minkä reaktion tämä henkilö sai sinulta reaktionsa jälkeen?
3: Kun tarkastelet nyt näitä hetkiä, jolloin olet kokenut kielteisiä reaktioita työssäsi, pohdi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Olitko ylpeä reaktiostasi vai katuitko sitä? Miksi?
- Mitä haluaisit muuttaa reaktiossasi tai mikä olisi parempi reaktio näissä tilanteissa?
- Millaisia reaktioita voisit saada muilta näiden muutosten jälkeen?
Merkitse muistiin muutokset ja reaktiot, jotka mielestäsi johtaisivat myönteisempään lopputulokseen vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä omien tunteiden hallintaan.
Lähde- ja lisätietoja
- Mielenterveys työpaikalla | Mieli ry
- Cimson Koulutus: Mikä työnhaussa koettelee jaksamista?
- Kollega.fi: Vertaistuella lisää hyvinvointia työelämään.
- Työhyvinvointi ja työkyky | Työterveyslaitos
- Vaskiri: Kuinka käsitellä työnhaun aikana syntyviä pettymyksiä.
- Kuinka ylläpitää motivaatio työnhaussa | Kuntarekry
- Työnhakuhyvinvointia vertaistuesta | Piilo-osaajat
- Resilienssi työssä ja arjessa | Työturvallisuuskeskus
- Tunteet ja tunnetaidot | Mieli ry
- Mieliteko-podcast, jakso 1 | Arto O. Salonen (vieraana)
- Clance, I. M., & Imes, S. A. (1978). The Impostor Phenomenon in High Achieving Women: Dynamics and Therapeutic Intervention. Psychotherapy: Theory, Research & Practice.
- Sakulku, J., & Alexander, J. (2011). The Impostor Phenomenon. International Journal of Behavioral Science.
- Sanya Roman, Duane Packer (2007): Raha ja elämäntehtävä - runsauden avaimet.
- Snyder, C.R. (2002): Hope Theory: Rainbows in the Mind. American Psychologist, 57(2), 122-126.
- Neff, K. D. (2003). Self-Compassion: An Alternative Conceptualization of a Healthy Attitude Toward Oneself. Self and Identity, 2(2), 85–101.