Erilaiset tavat hakea töitä

• Tunnista osaamisesi: Jos et ole vielä tehnyt osaamisen tunnistamisen harjoituksia, aloita niistä. 

• Päivitä perus-CV: Laita ansioluettelosi kuntoon jo ennen kuin löydät kiinnostavan paikan. 

• Määrittele tavoitteesi: Haetko oman alasi töitä vai opintojen oheen sopivaa osa-aikatyötä? Voit tehdä valmiiksi parikin erilaista CV-versiota eri tarkoituksiin.

• Kirjaa määräajat ylös: Kerää talteen avoimien hakujen viimeiset ilmoituspäivät. 

• Pidä listaa hauista: Jos haet useaa paikkaa, merkitse ylös lähetetyt hakemukset ja työnantajien yhteydenotot. 

• Kierrätä ja muokkaa tekstejä: Älä lähetä samaa hakemusta joka paikkaan. Voit silti hyödyntää samoja hyviä muotoiluja samankaltaisissa rooleissa. 

• Ota talteen työpaikkailmoitus: Tallenna ilmoitusteksti itsellesi. Jos saat kutsun haastatteluun, voit helposti kerrata, mitä työnantaja tarkalleen etsi. 

• Hyödynnä parhaat tuntisi: Tee työnhakua silloin, kun olet virkeimmilläsi. Jos kirjoitat hakemuksen yöllä, lähetä se vasta aamulla. 

• Tarkista kellonajat: Huomaa, että joidenkin hakujen hakuaika päättyy tiettyyn kellonaikaan, ei vasta vuorokauden lopussa. 

• Pidä taukoja: Tauot kirkastavat ajatuksia. Kun palaat tekstisi pariin tauon jälkeen (tai luet sen ääneen), huomaat kirjoitusvirheet ja oudot lauseet helpommin. 

Avoimia työpaikkoja löydät Suomessa useilta eri sivustoilta:

• Opiskeluaikaisia harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja julkaistaan esimerkiksi Metropolian JobTeaserissä ja sosiaali- ja terveysaloilla Jobiilissa. 
• Yleisesti avoimia työpaikkoja voit käydä tutkimassa Työmarkkinatorilta ja Duunitorilta. 
• Julkisen sektorin työpaikkoja löytyy puolestaan Kuntarekrystä ja Valtiolle.fi -sivustolta. 
• Myös moni ammattiliitto kerää erilaisia alan omia työpaikkoja omille työnhakusivustoilleen, joten tarkista myös liittojen sivut. 
• Asiantuntijatyöpaikkoja julkaistaan myös LinkedIn:n puolella

• Tee seurannasta rutiini: Tarkista sivustot säännöllisesti esimerkiksi aamuisin. Monet työnantajat käsittelevät hakemuksia jo hakuaikana, joten ole ripeä. 

• Käytä hakusanoja laajasti: Voit hakea paikkoja ammattinimikkeellä, sijainnilla, työnantajan nimellä tai tutkintonimikkeellä. 

• Kokeile hakea ilman suodattimia: Työpaikkojen otsikot voivat olla epämääräisiä. Selaamalla laajasti näet, millaiset työnantajat etsivät työntekijöitä. Tämä antaa hyviä ideoita myös piilotöiden hakuun. 

• Aseta hakuvahti: Tallenna sopivat hakuehdot ja tilaa ilmoitukset uusista paikoista sähköpostiisi. Seuraa silti sivuja myös itse, sillä hakuvahti ei aina poimi kaikkia paikkoja. 

Kaikki työpaikat eivät koskaan päädy julkisiin hakuihin, vaan ne täytetään verkostojen, aiemmin jättäneiden hakemusten tai suositusten kautta. Joskus tarve uudelle työntekijälle syntyy nopeasti, eivätkä työnantajat ehdi käynnistää pitkää haku- ja valintaprosessia.

Välillä myös työnantaja ei ole ehtinyt tiedostaa, että tarvitsee uuden työntekijän, mutta oikeaan aikaan tehtyä yhteydenotto voikin muuttua konkreettiseksi työpaikaksi.

Ole oma-aloitteinen ja lähesty työnantajia suoraan myös silloin, kun julkista hakua ei ole käynnissä. Verkostoidu rohkeasti esimerkiksi tapahtumissa ja somessa.

Seuraa alan keskusteluja, liity ammatillisiin ryhmiin ja pysy mukana paikkakuntasi työnantajien ajankohtaisissa uutisissa ja tarpeissa.

Piilotyöpaikassa sinulla ei ole tiettyä paikkaa haettavana vaan tarjoat työnantajalle osaamista. Voidaankin ajatella, että piilotyönhausta voisi puhua osaamisen ja taitojen myymisenä. 

Joskus myös työpaikat löytävät työnhakijan. Oletko sinä työantajien löydettävissä? Tämä tarkoittaa esimerkiksi LinkedIn tai JobTeaser -profiilin päivittämistä, sitä, että viestit aktiivisesti osaamisestasi ja millaista työtä haluaisit päästä tekemään. Oman osaamisen tunnistamista ja esittelyä varten sinun kannattaa palata takaisin oppaan alkuun.

Toisinaan piilotyöpaikka löytää sinut verkostojen kautta. Opiskelukaverit, Metropolian henkilökunta ja erilaisissa harjoitteluissa ja projekteissa tavatut ihmiset muodostavat muun muassa ammatillista verkostoasi. Joskus työpaikka voi myös löytyä täysin muissa yhteyksissä. Varmista siis, että mahdollisimman moni tietää sinun etsiväntöitä ja millaisia taitoja sinulla olisi työyhteisölle tarjottavana.

Ilmiö ei rajoitu vain Suomeen – kansainvälisestikin verkostojen ja “piilotyönhaun” merkitys on tunnistettu. Esimerkiksi LinkedInin globaalissa kyselyssä todettiin, että 70 % ihmisistä palkattiin vuonna 2016 yritykseen, jossa heillä oli jokin kontakti ennestään. Tämä tarkoittaa, että työntekijällä oli tuttu tai verkostoonsa kuuluva henkilö kohdeyrityksessä, mikä usein auttaa jalan saamisessa oven väliin. Samoin 80 % ammattilaisista piti verkostoitumista uramenestyksen kannalta tärkeänä. Nämä luvut kuvastavat hyvin, kuinka “piilotyömarkkinat” ja henkilökohtaiset verkostot ovat olennainen osa työnsaantia myös kansainvälisesti. Monet työpaikat täyttyvät suhteilla tai sisäisin rekrytoinnein, vaikkei paikka olisi varsinaisesti salainen – usein tieto avoimesta paikasta vain leviää verkostojen kautta ennen virallista ilmoitusta. 

On hyvä huomata, että Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa on käyty keskustelua myös piilotyömarkkinoiden myytistä: jotkut rekrytointiasiantuntijat huomauttavat, että nykyaikana useimmat paikat julkaistaan jossain muodossa (esimerkiksi yrityksen omilla sivuilla tai rekrytointijärjestelmissä), ja täysin piilossa olevien työpaikkojen osuus saattaa olla pienempi kuin legendaariset “80 %”. Silti verkostojen voima näkyy siinä, että vaikka työpaikka olisikin julkisesti haussa, valtaosa rekrytoinneista tapahtuu verkostojen, suositusten ja sisäisten hakijoiden kautta. Esimerkiksi erään kansainvälisen rekrytointikyselyn mukaan lähes 40 % työnhakijoista on saanut työtilaisuuden juuri verkostoitumisen kautta