Kansainvälisyystaidot ja ulkomailta hankittu osaaminen
Miksi kansainvälisyysosaaminen on tärkeä työelämätaito?
Suomalainen työelämä kansainvälistyy nopeasti ja työyhteisöt ovat yhä monimuotoisempia lähes kaikilla aloilla. Tämä tarkoittaa, että työpaikoilla kohdataan entistä useammin eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Yhteiskunnan moninaistuessa sekä kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä tarvitaan ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja taitoa toimia sujuvasti eritaustaisten ihmisten kanssa.
Työyhteisöjen moninaistuminen ei ole pelkästään väistämätön trendi vaan myös voimavara, joka voi kasvattaa työelämän laatua ja tuottavuutta. Organisaatioiden näkökulmasta kansainvälinen toimintaympäristö ja monimuotoisuus tuovat useita hyötyjä:
-
Uutta osaamista: Ulkomailta tulevat työntekijät tuovat mukanaan monipuolista osaamista, ja ulkomailla hankittu ammattitaito voi täydentää kotimaan työmarkkinoilta puuttuvia erikoisaloja.
-
Kansainväliset verkostot: Kansainvälisissä ympäristöissä syntyneet verkostot ovat työelämässä merkityksellisiä ja voivat avata uusia mahdollisuuksia yrityksille.
-
Kulttuurien ymmärrys: Monikulttuuriseen vuorovaikutukseen tottuneeseen työyhteisöön on helpompi liittyä, ja monimuotoiset työyhteisöt tunnistavat eritaustaisten ihmisryhmien tarpeita ja vahvuuksia esimerkiksi asiakkaina, kumppaneina ja työntekijöinä.
Opetushallituksen mukaan kansainvälisyystaidot kuuluvat jokaisen perustaitoihin ja niitä tarvitaan arjessa ja työelämässä, riippumatta siitä, suuntaako työuralle ulkomaille vai pysyykö Suomessa. Myös työuraansa kotimaassa aloittavienkin on oltava valmiita toimimaan työelämässä eritaustaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisyysosaaminen on siksi yksi tulevaisuuden keskeisistä työelämätaidoista kaikille opiskelijoille, ei vain vaihtoon lähteville tai kansainvälisestä urasta haaveileville.
Mitä kansainvälisyysosaaminen on?
Kansainvälisyysosaaminen ei ole yksittäinen taito, vaan yhdistelmä tietoja, taitoja, asenteita ja arvoja, joita syntyy vuorovaikutuksessa eri kulttuurien ja kielten kanssa niin arjessa, opiskelussa kuin työelämässäkin. Vaikka monet työnantajat eivät välttämättä pidä kansainvälistä kokemusta merkittävänä rekrytointikriteerinä, he arvostavat valmiuksia, joita katsovat kansainvälisen kokemuksen tuottavan.
Useat tutkimukset ja selvitykset (mm. OECD, OPH & Demos Helsinki, Erasmus Impact Study) ovat koonneet yhteen, millaisia valmiuksia kansainväliset kokemukset voivat kehittää. Nämä taidot eivät ole sidottuja tiettyyn koulutukseen tai maahan, vaan ne voivat syntyä monenlaisissa konteksteissa, esimerkiksi vaihdossa, monikansallisessa projektissa tai uudessa kulttuuriympäristössä elämisessä.
Keskeisiä kansainvälisyystaitoja:
- Kielitaito ja taito viestiä monikielisessä ympäristössä
- Kulttuurienvälinen vuorovaikutus ja herkkyys erilaisuuden ymmärtämiselle
- Sopeutumiskyky ja resilienssi uusissa tilanteissa
- Kyky tarkastella asioita eri näkökulmista
- Itsetuntemus ja valmius reflektoida omaa taustaa ja toimintaa
- Ongelmanratkaisukyky ja päätöksenteko monimutkaisissa tilanteissa
- Luovuus, uteliaisuus ja oma-aloitteisuus
- Sinnikkyys, tuottavuus ja paineensietokyky
- Globaalien verkostojen rakentaminen ja yhteistyötaidot
Jo pelkästään muutto uuteen kulttuuriin tuo mukanaan arvokkaita taitoja. Jokainen ratkottu haaste ulkomailla – oli kyse sitten muuttopäätöksestä, opintokäytännöissä navigoinnista tai arkielämään sopeutumisesta– on kehittänyt ja vahvistanut arvokkaita taitoja: Uuden kielen oppiminen, päätöksentekokykyä, joustavuutta, luovuutta, avoimuutta, kulttuurista ymmärrystä, verkostoitumista ja resilienssiä. Kansainväliset kokemukset osoittavat usein myös oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja kykyä toimia epävarmuudessa - kaikki taitoja, joita arvostetaan monilla aloilla.
Kansainvälinen osaaminen voi avata ovia työmarkkinoille sekä Suomessa että ulkomailla. Työnhakijana sinun on tärkeää tunnistaa, sanoittaa ja hyödyntää kaikkea kansainvälisyysosaamispääomaasi työnhaussa ja urasuunnittelussa.
Kuvassa yllä oleva kolmio havainnollistaa kansainvälisen osaamisen merkitystä. Kolmion huipulla suvaitsevaisuus (tolerance) on kansainvälisten kokemusten kautta syntyneiden taitojen kärki, jota tukevat kielitaito (language skills) ja kulttuurituntemus (cultural knowledge). Kolmio jakautuu kahteen tasoon: perinteiset (traditional) taidot, kuten kieli ja kulttuuri, sekä laajemmat (extended) kompetenssit, jotka menevät syvemmälle.
Kolmion laajassa pohjassa korostuvat laajennetut kompetenssit, kuten tuottavuus (productivity), uteliaisuus (curiosity) ja resilienssi (resilience). Nämä ominaisuudet, jotka ovat kehittyneet erityisesti kansainvälisten kokemusten kautta, ovat erittäin kysyttyjä nykypäivän dynaamisilla ja monimuotoisilla työmarkkinoilla. Ne osoittavat, että kansainväliset osaajat ovat usein innovatiivisempia, sopeutumiskykyisempiä ja ennakkoluulottomampia – juuri sellaisia ominaisuuksia, joita menestyvät suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisessä kilpailussa.
OECD:n (Global competence, PISA 2018) mukaan kansainvälisyysosaaminen pitää sisällään
Tämä tarkoittaa, että osaa huomioida sekä oman ympäristönsä että kansainvälisen toimintaympäristön ilmiöitä ja vaikutuksia. Henkilö tunnistaa, miten esimerkiksi yhteiskunnalliset tai taloudelliset muutokset vaikuttavat eri puolilla maailmaa, ja osaa yhdistää näitä näkökulmia omassa ajattelussaan ja toiminnassaan.
Tämä tarkoittaa avointa asennetta ja halua kuunnella ihmisiä, joilla on erilainen tausta, kokemus tai mielipide kuin itsellä. Kyse on myös empaattisesta suhtautumisesta ja siitä, että pystyy rakentavaan vuorovaikutukseen sekä ristiriitatilanteiden sovitteluun monikulttuurisissa ja -taustaisissa tilanteissa.
Tämä heijastaa motivaatiota vaikuttaa yhteisiin asioihin ja toimia vastuullisesti niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Kyse on pyrkimyksestä edistää ympäristön, talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kestävyyttä sekä halusta rakentaa oikeudenmukaisempaa ja parempaa tulevaisuutta kaikille.
Miten voin kehittää kansainvälisyystaitojani opiskelujen aikana?
Kansainvälisyystaitoja voi kehittää monin eri tavoin jo opiskelujen aikana, eikä aina tarvitse lähteä edes ulkomaille. Myös yhteistyö eri taustoista tulevien opiskelijoiden kanssa ja opintojen aikaiset projektit voivat kehittää taitoja, joista on hyötyä työelämässä.
Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen vaatii ennen kaikkea avoimuutta, uteliaisuutta ja rohkeutta kohdata uusia tilanteita. Se edellyttää halua ymmärtää erilaisia kulttuureja ja ihmisiä, kykyä sietää epävarmuutta sekä taitoa mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Myös empatia, itsereflektointikyky ja oma-aloitteisuus ovat keskeisiä.
Kansainvälisyysosaaminen ei synny itsestään, vaan rakentuu aktiivisen osallistumisen, kohtaamisten ja oppimisen kautta.
Käytännön vinkkejä kansainvälisyystaitojen kehittämiseen opintojen aikana:
-
Lue lisää aiheesta Harjoittelu ulkomailla
-
Lue lisää aiheesta Opiskelijavaihto
-
Osallistu kansainvälisiin projekteihin ja opintojaksoihin - Monilla aloilla on yhteisiä kursseja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.
-
Hakeudu tietoisesti ryhmätöihin ja projekteihin, joissa pääset työskentelemään kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.
-
Toimi tutorina tai projektikumppanina kansainvälisille opiskelijoille.
-
Tutustu esim. Metropolian MINNO-projektiin.
-
Lue lisää Metropolian kansainvälisestä ja monikulttuurisesta ympäristöstä
Kieliopinnot auttavat sinua toimimaan monikielisissä ympäristöissä.
Näistä saat kontaktipintaa työelämään ja mahdollisia suosittelijoita. Tutustu esimerkiksi näihin:
Seuraathan myös Metropolian Job Teaser-alustaa, josta löydät ajankohtaisia rekrytointi-, verkostoitumis- ja alakohtaisia tapahtumia.
-
Voit esimerkiksi ryhtyä ystäväksi kansainväliselle opiskelijalle: Friends programme.
-
Katso myös Kansainvälinen Vapaaehtoistyö Ry:n sivut.
Ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen tai rinnastaminen
Ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustaminen
Tutkintojen tunnistaminen tarkoittaa päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden toisessa maassa suoritettu tutkinto antaa Suomessa. Tunnistamisesta vastaavat alasta riippuen Opetushallitus, Valvira ja joissakin erityisaloissa myös muut viranomaiset.
Tietyillä aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä opetusalalla, on tarkat pätevyysvaatimukset. Jos esimerkiksi haluaisit toimia Suomessa opettajana tai terveydenhoidon tehtävissä, tai vaikka rakennusalalla, voi olla, että aikaisempi ulkomailla suoritettu tutkintosi tulee tunnistaa.
Layla on sairaanhoitaja Sri Lankasta ja opiskelee Metropoliassa terveydenhuollon ylempää AMK-tutkintoa. Hän toivoi voivansa työskennellä sairaanhoitajana opintojensa ohella, mutta huomasi tarvitsevansa Valviran hyväksynnän voidakseen toimia laillistettuna ammattilaisena Suomessa.
Layla tutustuu Valviran ohjeisiin siitä, miten sairaanhoitajan tutkinto voidaan laillistaa Suomessa, ja aloittaa laillistusprosessin. Prosesia varten Layla kokoaa tarvittavat asiakirjat, kuten todistukset, opintosuoritusotteet ja selosteet koulutuksen sisällöstä. Valvira tarkistaa, että Laylan koulutus ja osaaminen ovat Suomen lainsäädännön mukaisia. Eu/Eta maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille, Valvira määrää aina täydennysopintoja sekä mahdollisen harjoittelun. Nämä opinnot Layla voi suorittaa Suomessa ammattikorkeakoulussa, kunhan hänen kielitaitonsa on tarvittavalla tasolla.
Layla on myös aloittanut suomen kielen opiskelun, koska terveydenhoitoalalla tarvitaan hyvää kielitaitoa. Valviran päätöstä varten kielitaito tulee todistettavasti olla B1-tasolla.
Kun Layla on täyttänyt kaikki vaatimukset, Valvira myöntää hänelle oikeuden toimia laillistettuna sairaanhoitajana Suomessa.
Priya on suorittanut opetusalan kandidaatin tutkinnon Intiassa ja toiminut useita vuosia alakouluikäisten englannin opettajana. Hän muutti Suomeen ja haluaisi jatkaa englanninkielelen opettajana Suomessa.
Priya on on yrittänyt hakea opettajan tehtäviä, mutta huonolla menestyksellä. Ohjauksessa Priyalle selviää, että Suomessa opetusalalla on tarkat kelpoisuusvaatimukset ja opettajat ovat hyvin korkeasti koulutettuja. Pätevyyteen tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto, jota Priyalla ei vielä ole.
Priyan ei kannata tässä kohtaa lähteä tutkinnon tunnustamisen prosessiin, sillä pelkät täydentävät opinnot eivät tuo hänelle pätevyyttä Suomessa. Sen sijaan hänen kannattaa lähteä pohtimaan jatko-opintoja Suomalaisessa korkeakoulussa. Apua opiskelureitin suunnitteluun hän saa Metropolian SIMHE-palveluista.
Koska suomessa on hyvin rajatusti mahdollisuuksia toimia opetus- ja kasvatussektorilla englanniksi, Priya ottaa ensimmäiseksi tavoitteekseen oppia hyvin suomea. Hän hakeutuu myös suorittamaan koulunkäynninohjaajan ammattitutkintoa ja alkaa tehdä sijaisuuksia kouluissa. Myöhemmin, kielitaidon ollessa parempi, hän hakeutuu jatko-opintoihin tavoittelemaan maisterin tutkintoa sekä opettajan pätevyyttä.
Jos pohdit, tarvitsetko ulkomailla hankittu tutkintosi tunnistamista Suomessa, tutustu Opetushallituksen Tutkintojen tunnustamisen palveluoppaaseen.
Huom! Jos opiskelet alan tutkinnon Suomessa, saat pätevyyden valmistuessasi.
Ulkomailla suoritetun tutkinnon tason rinnastaminen
Monissa julkisen sektorin tehtävissä, esimerkiksi valtion ja kuntien viroissa, laissa edellytetään tietyn tasoista korkeakoulututkintoa. Jos haet tällaiseen tehtävään ulkomailla suoritetulla tutkinnolla, sinun on haettava Opetushallitukselta päätös, joka rinnastaa tutkinnon Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon.
Usein tutkintoa ei tarvitse tunnustaa
Usein tutkinnon virallinen tunnustaminen ei ole välttämätöntä. Erityisesti yksityisellä sektorilla työnantaja tekee itse arvion siitä, onko hakijalla tehtävään sopivaa osaamista. Silloin on tärkeää osata kuvata oma osaaminen ymmärrettävästi ja suhteuttaa se työn vaatimuksiin.
Huomioi, että ulkomailta saadut tutkinnot ja työkokemus voivat vaatia avaamista ja selittämistä työnantajalle. On tärkeää osata kertoa selkeästi, minkälaista osaamista ne ovat kerryttäneet ja miten tämä osaaminen hyödyttää työnantajaa.
Alempaa tältä sivulta lisää vinkkejä siihen, miten voit tuoda ulkomailla hankittua osaamista paremmin näkyväksi suomalaisille työnantajille
Adil on suorittanut englanninkielisen tietotekniikan insinööritutkinnon Turkissa. Hän muuttaa Suomeen ja hakee töitä ohjelmistokehittäjänä suomalaisessa IT-yrityksessä.
IT-alalla työnantajat arvioivat useimmiten hakijan osaamista, eivätkä vaadi virallista tutkinnon rinnastamista, ellei työtehtävä sitä erityisesti edellytä (esimerkiksi rekrytointiin liittyvää lakisääteistä pätevyyttä). Adil esittelee tutkintotodistuksensa, työnäytteensä ja työkokemuksensa suoraan työnantajalle, eikä erillistä Opetushallituksen rinnastuspäätöstä tarvita. Hän saa paikan ohjelmistokehittäjän tiimissä, koska hänen ammattitaitonsa ja osaamisensa todettiin haastattelussa riittäviksi.
Näin Adil pääsi työskentelemään alallaan ilman tutkinnon virallista tunnustamista Suomessa.
Jos sinua mietityttää tarvitsetko ulkomailla hankitun tutkinnon tunnustamista tai tason rinnastamista Suomessa, varaa aika henkilökohtaiseen uraohjaukseen Metropolian Job Teaser-alustan kautta.
Miten saat osaamisesi näkyväksi Suomessa?
Kun etsit töitä Suomessa kansainvälisellä taustalla, pelkkä tutkinto tai aiempi työkokemus kotimaassa ei aina yksin kerro työnantajalle koko osaamistarinaasi. On hyödyllistä tuoda osaamisesi näkyväksi myös suomalaisessa kontekstissa. Jo opintojesi aikana voit hakeutua mahdollisuuksiin, joissa saat referenssejä ja konkreettista näyttöä osaamisestasi Suomessa. Tämä voi auttaa työnantajia näkemään selkeämmin, mitä annettavaa sinulla on heidän organisaatiolleen.
Tämä voi tapahtua esimerkiksi:
joissa sovellat osaamistasi käytäntöön.
Lue lisää harjoittelun mahdollisuuksista ja suorittamisesta.
kun osallistut tapahtumiin, työpajoihin tai liityt alasi ammatillisiin yhteisöihin. Näistä saat kontaktipintaa työelämään ja mahdollisia suosittelijoita.
Tutustu esimerkiksi näihin:
sillä vapaaehtoistehtävät tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää osaamista, kartuttaa suomalaista työkokemusta ja saada uusia kontakteja. Vapaaehtoistyössä opitut taidot ja osoitettu aktiivisuus ovat arvostettuja myös työnantajien silmissä.
Esim. Slush tarjoaa vapaaehtoistyömahdollisuuksia kansainvälisille henkilöille, jotka haluavat kokea maailman johtavan startup-tapahtuman Helsingissä.
Myös Suomen Punainen Risti tarjoaa paljon eri vaihtoehtoja vapaaehtoistyölle.
Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta löydät myös vapaaehtoistehtäviä.
Lue lisää vapaaehtoistyöstä.
jotka voivat kertoa työnantajalle osaamisestasi ja työotteestasi.
Suomessa suosittelijoiden käyttö työnhaussa on yleinen ja luotettava tapa vahvistaa hakijan osaamista ja työskentelytapaa. Sen sijaan, että suosittelusta kirjoitettaisiin erillinen suosituskirje (kuten monissa muissa maissa tehdään), Suomessa suosittelijat ovat usein henkilöitä, joille työnantaja voi soittaa rekrytointiprosessin loppuvaiheessa ja kysyä: "Millainen työntekijä tai opiskelija tämä henkilö on ollut?" . Suosittelijan tehtävänä on vahvistaa kuvaa, jonka olet itse antanut itsestäsi työhakemuksessa ja haastattelussa.
Lue lisää suosittelijoiden käyttämisestä sivulta Näin teet hyvän CV:n.
vahvistaaksesi asemaasi työmarkkinoilla.
Mentorointiohjelmat voivat antaa sinulle arvokasta tietoa ammattialasi osaamisvaatimuksista, ajankohtaisista kehityssuuntauksista ja kuumista aiheista sekä merkityksellisistä verkostoista. Kokeneet ammattilaiset voivat myös jakaa uransa aikana hankkimaansa hiljaista tietoa ja auttaa sinua selkeyttämään omaa urapolkuasi ja ammatillista brändiäsi. Mentori on siellä opastamassa sinua matkallasi – sinä asetat tavoitteet!
Mentorointi kansainvälisille osaajille ja nuorille ammattilaisille:
Luckan Integration: FIKA-mentorointiohjelma
Suomen Mentorit - Mentorointi englanniksi
Suomen Mentorit - Mentorointi suomeksi
Espoon kaupunki: EntryPoint-mentorointi
Mentorointi tuleville yrittäjille:
Yrittäjien liitto: Mentorisi.fi-mentorointiohjelma yrittäjille
Metropolian Turbiini Yrityshautomo: Turbiinin mentorointi
Mentorointi naisille:
Auroras-verkosto: mentorointi naisille (perustason suomen kielen taito vaaditaan)
Perheiden liitto: Mentorointi koulutetuille naisille (keskitason suomen kielen taito vaaditaan)
Tutustu myös:
-
Verkostoitumisen sivuun, sekä artikkeleihin The importance of Networking ja The Art of Networking - where to start if you don´t know anyone in Finland?
-
JobTeaserin rekrytointi-, verkostoitumis- ja alakohtaisiin tapahtumiin.
-
Tukea työnhakuun sivuun.
Vertaa osaamistasi kohdemaan työmarkkinoihin ja koulutuksiin
Oman osaamisen vertaaminen kohdemaan työmarkkinoihin sekä koulutuksiin auttaa sinua tunnistamaan vahvuutesi, mahdolliset kehittämiskohteet ja sanoittamaan osaamisesi työnantajalle uskottavasti ja ymmärrettävästi.
-
Työpaikkailmoitusten tutkiminen: Mitä osaamista, taitoja tai kokemusta työnantajat hakevat? Entä miten sinun osaamisesi vastaa näitä taitoja? Pystytkö kertomaan konkreettisin esimerkein mitä olet tehnyt ja miten oppinut taitoja, joita työnantaja etsii? Tarvitsetko lisäosaamista?
-
Tutkintojen opetussuunnitelmiin perehtyminen kohdemaassa: Mitä osaamista esimerkiksi suomalaisessa tutkinnossa koulutetaan vastaavassa tehtävässä? Vertaa oman ulkomaisen tutkintosi sisältöjä suomalaisten oppilaitosten tutkintojen sisältöihin. Mitä erityistaitoja sinulla on koulutuksesi kautta? Entä, onko jotain, mihin sinun pitäisi vielä perehtyä?
-
Tutustu materiaaliin Kansainvälisen osaajan työkalupakki työnhakuun korkeakouluopiskelijoille. Materiaali sisältää paljon tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla voit tunnistaa osaamistasi.
Oman kansainvälisen taustan sanoittaminen työnhaussa
Kaikki hankittu osaaminen, riippumatta siitä, missä maassa ja millaisissa olosuhteissa se on kertynyt, on arvokasta. Jos aikaisempi työkokemuksesi tai koulutuksesi on muualta kuin Suomesta on tärkeää ensinnäkin tunnistaa kokemustesi mukanaan tuoma osaaminen sekä oman taustasi antama lisäarvo työnantajille. Kun tunnistat vahvuutesi ja osaat käyttää kansainvälistä taustaasi valttikorttina, erotut joukosta.
Kansainvälisyyden ja ulkomailla hankitun kokemuksen sanoittaminen työnhaussa vaatii usein pysähtymistä oman osaamisen äärelle. Kysy itseltäsi: Missä tilanteissa olen kehittynyt? Millaista arvoa osaamiseni tuottaa työnantajalle? Mitä hyötyä erilaisesta taustastani ja kokemuksistani on työnantajalle tai työyhteisölle?
Kansainvälisenä osaajana tai ulkomailla asuneena suomalaisena tuot mukanasi muun muassa:
-
Kykyä toimia eri kulttuurien rajapinnoilla
-
Oman kulttuuritaustasi syvää ymmärrystä
-
Kykyä kohdata ja elää epävarmuuden kanssa
-
Resilienssiä ja sopeutumiskykyä
Toisaalta sinun on ymmärrettävä, että ulkomailla hankittu kokemus ei aina avaudu työnantajalle suoraan. Se pitää pystyä avaamaan, konkretisoimaan ja sanoittamaan niin, että se kytkeytyy tehtävässä tarvittavaan osaamiseen. On tärkeää, että kerrot kokemuksistasi selkeästi sekä pyrit kertomaan, miten taustasi ja osaamisesi hyödyttää työnantajaa.
Alta löydät käytännön ohjeita, esimerkkejä ja linkkejä, joiden avulla voit tunnistaa, sanoittaa ja esittää osaamisesi vakuuttavasti riippumatta siitä, missä se on hankittu.
Pohdi tilanteita, joissa olet esimerkiksi
-
joutunut sopeutumaan uuteen ympäristöön tai toimintatapaan
-
käyttänyt kielitaitoa tai toiminut monikielisessä tiimissä
-
oppinut toimimaan eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa
Hyvä työkalu tähän: OPH: Toolkit for Recognizing International Competences (EN)
-
Tutki työpaikkailmoituksia: mitä osaamista työnantajat etsivät?
-
Vertaa omaa koulutustasi ja opintojasi suomalaisiin vastaaviin tutkintoihin
-
Mieti, mitä osaamista voit jo osoittaa, ja mitä voisi vielä täydentää
-
Pohdi: Missä tilanteissa olen käyttänyt kulttuurienvälistä osaamista, kielitaitoa tai kansainvälisiä kontakteja?
-
Kerro mitä teit, missä, milloin ja mitä opit
-
Kuvaile prosessia, älä pelkkää lopputulosta (esim. “Opin uuden kielen nopeasti työharjoittelussa”).
-
Yhdistä kansainvälisyys omaan substanssialaan
-
Yhdistä tekninen, kulttuurinen ja sosiaalinen osaamisesi konkreettisilla esimerkeillä.
-
Korosta asennetta, kuten joustavuutta, oma-aloitteisuutta tai kykyä toimia epävarmuudessa
Esimerkkejä
-
“Ohjasin englanniksi projektitiimiä, jossa oli osallistujia neljästä eri maasta. Opin viestimään selkeästi ja ennakoimaan väärinymmärryksiä.”
-
“Opiskelin vaihdossa Ranskassa. Opin sopeutumaan uusiin akateemisiin käytäntöihin ja kehittämään ajanhallintaa monikansallisessa tiimissä.”
-
“Olin tutorina uusille kv-opiskelijoille. Opin selittämään suomalaisen opintokulttuurin käytännöt ymmärrettävästi ja ymmärtämään erilaisia lähestymistapoja oppimiseen."
-
“Kansainvälisessä projektissa opin hallitsemaan teknisiä ratkaisuja kansainvälisesti hajautetussa tiimissä, sekä kulttuurienvälisen viestinnän taidot."
Tutustu myös Osaamisen sanoittamiseen.
Lähde- ja lisätietoja
- Maahanmuuttajien merkitys yritys- ja elinkeinotoiminnassa 2025 | Yrittajat.fi
- Mihin kansainvälistä osaamista tarvitaan? | Opetushallitus 2024
- Maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla 2024
- Hidden Competences | Demos Helsinki & Opetushallitus
- OECD, Global competence | PISA 2018
- Moni osaa! -hanke | Työterveyslaitos
- Työelämä ja työt muuttuvat | TTK 2022
- Erasmus Impact Study | CIMO 2014
- Osaamisen tunnustaminen, täydennyskoulutukset ja SIMHE-palvelu | Opetushallitus (Euroguidance) & Laurea, Metropolia
- Occupations | European Skills, Competences, Qualifications and Occupations (ESCO)
- Kestävä urasuunnittelu voi alkaa myös omasta navasta | Laurea Journal