Kielitaitovaatimusten muuttaminen ja joustavat suoritustavat
Tutkintoon kuuluviin englannin ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kielitaitovaatimuksiin voi hakea muutosta, jos
- opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai
- hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvissa kieliopinnoissa vaadittavaa taitotasoa opintojensa aikana.
Lähtötason voi katsoa olevan riittämätön esimerkiksi silloin, kun
- yleissivistävän koulutuksen kieliopintoja on ollut huomattavan vähän (esim. kieliopinnot on suoritettu kansalaiskoulussa tai kieliopinnot ovat kestäneet alle kaksi vuotta)
- kielenoppimista on vaikeuttanut huomattava oppimisvaikeus.
Hakemus kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi toimitetaan omaan tutkinto-ohjelmaan. Tutkinto-ohjelman sopima kielen ja viestinnän opettaja antaa muutoshakemukseen lausunnon, jonka pohjalta sen osaamisalueen päällikkö, johon tutkinto-ohjelma kuuluu, tekee päätöksen.
Jos englannin kielen lähtötaso katsotaan riittämättömäksi, opiskelijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta poistetaan B2-tason englannin kielen opinnot. Niiden sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1–A2) englannin kielen opintoja joko Metropoliassa tai muualla.
Jos ruotsin kielen lähtötaso katsotaan riittämättömäksi, opiskelijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta poistetaan B1-tason ruotsin kielen opinnot. Niiden sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1–A2) ruotsin kielen opintoja joko Metropoliassa tai muualla.
Jos kielitaitovaatimuksen muuttamisen perusteena on huomattava oppimisvaikeus, tehdään päätös, joka on opiskelijan kielenoppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta parasta. Näin voidaan päättää esimerkiksi, että opiskelija suorittaa perustason opintoja vain englannista tai ruotsista tavoitteena mahdollisimman vahva kielitaito toisessa näistä kielistä.
Kielitaitovaatimusten muutokset kirjataan tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen ja opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja muutoksesta ilmoitetaan opiskelijalle. Huomattava on, että julkishallinnon kielitaitovaatimuksien muuttaminen voi estää opiskelijan valinnan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella.
Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi
- jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti
- jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa.
Viittomakieliset opiskelijat suorittavat kieli- ja viestintäopinnot joko lähiopetuksessa tulkin avustuksella tai etäohjauksessa. Kieli- ja viestintätaidon vaatimuksia voidaan muuttaa niin, että opiskelija osoittaa tutkinnossaan ainoastaan kirjallisen viestinnän taitonsa.
Suomenkielisissä koulutusohjelmissa viittomakieliset opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyön suomeksi ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa englanniksi. Opinnäytetyöseminaarissa viittomakieliset opiskelijat esittävät työn tulkin avustuksella.
Viittomakielisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen kieli suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa:
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi, kypsyysnäytteen kieli suomi
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja ruotsi, Kypsyysnäytteen kieli ruotsi
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteen kieli suomi
Viittomakielisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen kieli englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa:
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi, kypsyysnäytteen kieli suomi
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja ruotsi, Kypsyysnäytteen kieli ruotsi
- Koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi, kypsyysnäytteen kieli englanti
Lukivaikeuden taustalla olevat äänneaineksen havaitsemisen, käsittelyn ja järjestämisen ongelmat vaikeuttavat erityisesti kielen oppimista. Uusien sanojen muistaminen, oikeinkirjoitus, luetun ja kuullun ymmärtäminen sekä ääntäminen saattavat olla puutteellisia. Omien virheiden huomaaminen ja vieraskielisten sanojen kirjoitusasun tarkistaminen on vaikeaa.
Yksilöllinen tuki
Metropoliassa opiskelija voi hakea yksilöllistä tukea myös kieli- ja viestintäopintoihinsa, mikäli haasteet liittyvät kielellisiin oppimisvaikeuksiin. Opiskelijalla voi olla aikaisemmin tunnistettua tuen tarvetta tai se tunnistetaan ammattikorkeakouluopintojen aikana.
Opiskelija voi ottaa kieli- ja viestintäopintoihin liittyvän haasteensa esille Metropolian kielten ja viestinnän opettajan kanssa tai suoraan oman kampuksensa ammatillisen erityisopettajan, MErkan, kanssa. Keskustelussa MErkan kanssa tuen tarve, ja toisaalta myös opiskelijan vahvuudet, voidaan tunnistaa.
Tunnistamisen jälkeen opiskelija voi hakea myös mahdollisia yksilöllisiä opetusjärjestelyitä opintoihinsa. MErkat opastavat opiskelijoita yksilöllisten opetusjärjestelyiden hakemisessa ja oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja Metropolian yksilöllisestä tuesta ja lukiseulasta.
Vapauttaminen
Kielellisen lukivaikeuden vaikeusasteesta riippuen voidaan harkita opiskelijan vapauttamista joko kokonaan tai osittain tutkintoon kuuluvista kieli- ja viestintäopinnoista.
Mikäli joudutaan perustelluista syistä harkitsemaan opiskelijan vapauttamista kokonaan kieli- ja viestintäopinnoista, opiskelija täyttää lomakkeen Hakemus kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi.
Hakemus liitteineen toimitetaan tutkinto-ohjelmaan. Tutkinto-ohjelman sopima kielen ja viestinnän opettaja antaa muutoshakemukseen lausunnon, jonka pohjalta sen osaamisalueen päällikkö, johon tutkinto-ohjelma kuuluu, tekee päätöksen. Huomattava on, että muutos merkitään tutkintotodistuksen kielilausekkeeseen, millä voi olla vaikutusta työn ja viran haussa.