Koulusivistyskieli
Käsitteenä koulusivistyskieli ei ole sama asia kuin äidinkieli.
Opiskelijan koulusivistyskieli on se kieli,
- joka on ollut opetuskielenä suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa ja
- jota hän on opiskellut äidinkielenä suomalaisessa peruskoulussa ja/tai lukiossa.
Koulusivistyskieli ei määräydy toisen asteen ammatillisten opintojen tai kotikielen perusteella, vaan ainoastaan peruskoulun ja lukion mukaan.
Koulusivistyskielen vaihtoehdot
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja suorittanut näissä opinnoissa suomi äidinkielenä -oppimäärän, hänen koulusivistyskielensä on suomi.
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja suorittanut näissä opinnoissa ruotsi äidinkielenä -oppimäärän, hänen koulusivistyskielensä on ruotsi.
Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut peruskoulun suomen kielellä ja lukion ruotsin kielellä, hänellä on kaksi koulusivistyskieltä (suomi ja ruotsi) ja hän valitsee toisen niistä koulusivistyskielekseen.
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomeksi tai ruotsiksi ja opiskellut näissä opinnoissa suomea/ruotsia toisena kielenä, opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä suomeksi tai ruotsiksi
- jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti
- jos hän on saanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur.
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun suomen tai ruotsin kielellä ja sen jälkeen IB-tutkinnon Suomessa tai ulkomailla, opiskelijan koulusivistyskieli määräytyy suomalaisen peruskoulun opetuskielen ja opinnoissa suoritetun äidinkielen oppimäärän mukaisesti (suomi tai ruotsi).
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on ruotsi, pitää tehdä ilmoitus koulusivistyskielestä -lomakkeella heti opintojensa alussa. Hänen ei tarvitse hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) tai vapautusta ruotsista, vaan ammatillisen ruotsin opintojakso poistetaan HOPSista koulusivistyskielen perusteella. Ruotsin tilalla opiskelija suorittaa opintojakson Suomi toisena kielenä: työelämän suomi (taso B2).
Koulusivistyskieli-ilmoituksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta (ammattikorkeakoululaki (932/2014), 57 § ja 60 §).
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen/ ruotsin kielellä ja opiskellut näissä opinnoissa suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän, hänen koulusivistyskielensä on muu kieli kuin suomi tai ruotsi. Jos hän on kuitenkin suorittanut suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi/ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti tai suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeen arvosanalla magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur, hänen koulusivistyskielensä on suomi/ruotsi.
Jos opiskelija on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion muulla kielellä kuin suomi tai ruotsi, hänen koulusivistyskielensä on muu kieli kuin suomi tai ruotsi, vaikka hän olisi opiskellut äidinkielenä suomea/ruotsia tai kirjoittanut suomalaisessa ylioppilastutkinnossa suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -kokeen hyväksytysti.
Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänen koulusivistyskielensä on muu kieli kuin suomi tai ruotsi. Hänen ei tarvitse ilmoittaa erikseen koulujen opetuskieltä eikä äidinkielen opintojaan, vaan todistus peruskoulusta ja/tai lukiosta riittää.
Jos opiskelija on opiskellut suomalaisessa peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi
- jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti tai
- jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa.
Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi, pitää tehdä ilmoitus koulusivistyskielestä -lomakkeella heti opintojensa alussa. Koulusivistyskieli-ilmoituksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta (ammattikorkeakoululaki (932/2014), 57 § ja 60 §).
Väyläopintojen opiskelijat
Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopiskelija täyttää Ilmoitus koulusivistyskielestä -lomakkeen jo väyläopintojen aikana, jos hänen väyläopintoihinsa kuuluu ruotsi toisena kotimaisena kielenä -opintoja.
Koulusivistyskieliprosessin perusteella hänen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa (HOPS) tehdään tarvittavat muutokset, mutta tutkintotodistukseen tulevat kielilausekkeet kirjataan vasta siinä vaiheessa, kun ko. opiskelija on päässyt tutkinto-opiskelijaksi.
Avoimen ammattikorkeakoulun väyläopinnoista tutkinto-opiskelijaksi siirtyneen opiskelijan pitää ottaa välittömästi yhteyttä oman tutkintonsa koulutussuunnittelijaan tutkintopaikan saatuaan, jos hän on jo väyläopintojensa aikana tehnyt koulusivistyskieli-ilmoituksen.
Jos hän ei ole missään vaiheessa tehnyt koulusivistyskieli-ilmoitusta, hänen pitää tehdä se heti tutkinto-opiskelijaksi päästyään.